– Huomasin peilissä oudon kuvan. Katsoin lähemmin ja ne olivat Åke Weckströmin kasvot! Hän ei koskaan lähde tästä talosta.
Metsän keskellä noin viiden kilometrin päässä Kristiinankaupungin keskustasta sijaitsee näyttävä vanha rakennus. Hulppea talo on Carlsron kesähuvila, jonka rakennutti liikemies, laivanvarustaja ja valtiopäivämies Carl Alfred Carlström vuonna 1896.
Pitkän historian omaava rakennus on nähnyt paljon. Sanotaan, että menneisyyden tapahtumat ovat jääneet elämään taloon kummittelun muodossa. Huvilalla pidetäänkin kummituskierroksia, joiden yhteydessä pääsee tutustumaan rakennukseen ja kuulemaan sen historiasta.
Videolla kummituskierroksen opas Natalia Kaleva kertoo Carlsron huvilan kummittelusta. Hänellä on kummittelusta myös omakohtaista kokemusta.
Kummitusten valtaama huvila
Carlsro on toiminut museona 1960-luvulta lähtien. Ennen tätä rakennus kerkesi seistä hetken tyhjillään, ja silloin paikalliset nuoret viettivät aikaa huvilan luona. Jo tuolloin paikka sai kummituslinnan maineen.
Auktorisoitu matkailuopas, kummituskävelyjen järjestäjä ja vetäjä Natalia Kaleva tuntee Carlsron huvilan sekä Kristiinankaupungin kummitustarinat perusteellisesti. Hän on kartoittanut tietämystään kummituksista toimiessaan museo-oppaana ja keskustellessaan ihmisten kanssa.
Kaleva on ollut kiinnostunut aiheesta jo pitkään.
– Olen aivan hulluna kummituksiin ja kaikkeen yliluonnolliseen! Olen ollut lapsesta asti, hän nauraa.
Kristiinankaupungissa kummituskierroksia järjestetään myös keskustassa. Kaleva toteaa, että kaupunki on kuin luotu kierroksia varten.
– Tämä on valmis aavekaupunki, koska kaduilla ihmisiä ei ole. Ja lähellä on paljon puutaloja.
Kummittelu ja historia kiinnostavat ihmisiä.
– Totta kai ihmisiä kiinnostaa kummitustarinat. Myös historia kiinnostaa. Monet ovat kierroksilla ensimmäistä kertaa kuulleet joitain asioita, vaikka ovat koko ikänsä asuneet Kristiinassa.
Huvilakulttuuri Suomessa
Huvilakulttuuri alkoi rantautua Ruotsista Suomeen 1800-luvulla. Ensimmäiset kesähuvilat kuitenkin rakennettiin Pohjanmaalle jo 1700-luvun puolella.
Suurjärven rannalla, jossa Carlsro sijaitsee, oli ennen viisi muutakin huvilaa. Yksikään toinen huvila ei kuitenkaan ole säilynyt alkuperäisenä tähän päivään saakka.
– Carlsro on kyllä näistä huviloista kaikkein suurin ja komein, toteaa Carlsron museoassistentti Anna Karhila.
Porvarisperheet saapuivat kaupungeista huviloille ja viettivät siellä kokonaisia kesiä.
– Carlsrossa oli 18 piikaa ja renkiä. Täällä istuskeltiin verannalla ja juotiin keltaista punssia, Karhila kuivailee porvareiden kesänviettoa menneinä aikoina.
Huvilan värikäs historia
Loistokas huvilaelämä Carlsrossa ei jatkunut loputtomiin. Carlström kohtasi ongelmia liiketoiminnassa, kun vuonna 1910 paljastui, että hänen yhtiökumppaninsa oli tehnyt petoksia ja kaikessa hiljaisuudessa kavaltanut yhtiön rahoja.
Carlström päätyi tekemään itsemurhan.
Tämän jälkeen huvila on vaihtanut omistajaansa moneen kertaan. Useampi taho yritti pyörittää huvilassa hotellia, mutta liiketoiminta ei lähtenyt nousuun.
Vuonna 1960 huvilan osti Åke Weckström. Hän teki paikasta museon ja toi sinne omistamiaan tavaroita.
– Weckström oli nuoresta asti ollut kiinnostunut vanhoista esineistä ja alkanut keräämään niitä, Karhila kertoo.
Weckström oli ajuri eli kuljetti tavaraa hevosvaunuilla. Hän sai tavaroita palkkioksi kuljetuksista ja osti niitä huutokaupoista, joissa vieraili paljon.
– Sanotaan, että täällä olisi 11 000 esinettä, mutta kyllä niitä oikeasti on enemmän, Karhila toteaa.
– Kun tavaroita kuljetettiin Carlsroon, niitä oli 35 hevoskuormallista.
Weckströmin aloittama museotoiminta on säilynyt tähän päivään saakka. Nykyisin Carlsro toimii Kristiinankaupungin kaupunginmuseona ja huvila on suojattu rakennussuojelulailla.
