Silloin oli tosi kyseessä. Tehdaspalokuntalaiset kiirehtivät maaliskuussa työpisteiltään kohti paloasemaa, kuten aina hälytyksen tullessa.
Kaksi ABB:n tehdaspalokunnan jäsentä eivät lähteneet paloasemalle. He olivat jo kohteessa. Heidän työpaikallaan paloi. Muuntaja oli syttynyt tuleen Hitachi Energyn tiloissa Strömberg Parkin alueella Vaasassa.
ABB:n tehdaspalokunnan päällikkö Marcus Westerlund siirtyi moottoritehtaalta paloasemalle, puki varusteet ja lähti kahden muun tehdaspalokuntalaisen kanssa paloautolla kohti palopaikkaa.
– Ehdimme sinne samaan aikaan pelastuslaitoksen kanssa.
Alueen perusteellisesti tuntevan tehdaspalokunnan päätehtävä oli opastaa. Johtovastuu oli pelastusviranomaisilla.
– Mistä ovesta kannattaa mennä, mitä kaikkea oven takana on, mistä saa lisää vettä tai sähköt pois ja mitkä kulkuväylät kannattaisi mahdollisesti sulkea, tehdaspalokunnan yksikön johtaja Sami Kari kertoo esimerkkeinä.
Tehdaspalokunta pysyi paikalla toista palon jälkeistä yötä lukuun ottamatta noin kaksi vuorokautta. Opastuksen lisäksi he suorittivat muun muassa vahingontorjuntaa.
– Pumppasimme vettä pois hallista, Kari sanoo.
Turvallisuus on yhteinen asia
Maaliskuun lopun tulipalo teki pahaa aineellista tuhoa. Henkilövahingoilta vältyttiin.
– Turvallisuus on Strömberg Parkin alueella perinteisesti ykkösasia. Palokellon soidessa tiloista poistutaan kokoontumispaikalle. Oli hienoa huomata turvalaitteiden toimivan, kuten yhteistyön eri paloasemien välillä, Westerlund toteaa.
ABB:n tehdaspalokunta toimii Strömberg Parkin alueella Vaasassa. Sen tehtävänä on ennaltaehkäistä onnettomuuksia sekä auttaa palauttamaan tuotanto normaaliksi mahdollisimman nopeasti onnettomuuksien jälkeen.
– Vuositasolla tulee nykyään noin 20–25 hälytystä. Ne, jotka eivät ole erheellisiä, ovat esimerkiksi koestuksessa syntyneitä pieniä paloja, Kari taustoittaa.
ABB:n tehdaspalokuntaan kuuluu nykyään 15 henkilöä. ABB ylläpitää palokuntaa, mutta jäsenet voivat olla töissä alueen muissakin yrityksissä. Palokunnalla on sammutussopimus Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa.
Viikkoharjoituksiin kokoontuvat palokuntalaiset listaavat toiminnan parhaiksi puoliksi muun muassa kaveripiirin ja halun tehdä oman osansa jostain hyödyllisestä.
– Täällä oppii kädentaitojakin. Hiljan yksi totesi taakansiirtoharjoituksen jälkeen, että näitä oppeja olisi tarvittu mökillä, Kari naurahtaa.
Ennaltaehkäisy toiminnan keskiössä
Etelä-Pohjanmaan teollisuuspalokunnista toinen sijaitsee Lapualla Nammon tehtaalla. Vanhalla patruunatehtaalla tapahtui kymmeniä ihmishenkiä vaatinut suuronnettomuus vuonna 1976.
– Suuronnettomuustausta näkyy edelleen, mutta vastaavasta ei ole pelkoa. Kaikki on niin hyvin järjestyksessä, että vastaavaa katastrofia ei oikein pääse tapahtumaan, tehtaan palopäällikkö Kari Hakomäki kertoo.
Turvallisuussyistä ruuti on varastoitu moneen paikkaan. Sitä liikutellaan Hakomäen mukaan vain pieniä määriä kerrallaan.
– Pienet palonalut ovat kuitenkin mahdollisia.
Hakomäki pitää ennaltaehkäisyä tehdaspalokunnan tärkeimpänä tehtävänä. Henkilöstölle järjestetään esimerkiksi käsisammutinharjoituksia. Eri puolilla tehdasaluetta on yhteensä yli 150 jauhe- tai hiilidioksidisammutinta.
– Teemme muun muassa erilaisia hälytyslaitekokeiluja.
Tehdaspalokuntalaiset saavat tehdasalueen hälytyksistä viestin puhelimiinsa. Päälliköille lisäksi soitetaan.
– Pelastuslaitos tykkää varsinkin yöllä, että olemme mukana. Alueelle voi olla vieraan palomiehen aika ikävä mennä. On räjähteitä ja kaikenlaista tavaraa. Porukkamme tarpeellisuutta ei ole kiistetty, Hakomäki sanoo.
Uuden tehdaspalokuntalaisen pitää käydä sammutusmieskurssi. Jos toiminnassa oli välillä hiipumista, nyt siitä ei ole Hakomäen mukaan tietoakaan.
– Tehdas on palkannut kymmeniä työntekijöitä. Heidän joukostaan on löytynyt uusia palomieshenkisiä tehdaspalokuntalaisia. Tätä tehdään rakkaudesta lajiin.
Teollisuuspalokuntien mahdollinen renessanssi
Pohjanmaan maakunnassa toimii toinenkin teollisuuspalokunta. Se löytyy UPM:ltä Pietarsaaresta ja lähtee hälytettäessä myös oman alueensa ulkopuolelle. Etelä-Pohjanmaalla on teollisuuspalokunta myös Anoran tehtaalla Ilmajoen Koskenkorvalla. Lisäksi Räjähdekeskuksen Ähtärin varikolla toimii sotilaspalokunta.
– Koen tällaiset palokunnat tarpeellisina ja hyödyllisinä. Niiden kohdetuntemus ja ammattiosaaminen tukevat toimintaamme riskikohteissa, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Keijo Kangastie sanoo.
Pohjanmaan pelastuslaitoksen vs. pelastuspäällikkö Dan Gref näkee asian samoin.
– Sen huomasi ABB:n alueen palossa.
Suomen sopimuspalokuntien liiton toiminnanjohtajan Ari Maskosen mukaan vielä reilu vuosikymmenen sitten puhuttiin, että laitospalokuntien määrä vähenee koko ajan. Vakuutusyhtiöt eivät enää myönnä yrityksille laitospalokunnan perusteella maksualennuksia entiseen tapaan.
– Nyttemmin riskienhallinnan ymmärryksen lisääntyminen ja HSE-toiminnan (terveys, turvallisuus, ympäristö) keskittyminen voi saada yritykset panostamaan laitospalokuntiin. Teollisuuden keskittyessä voi olla paikallaan perustaa teollisuuspalokuntia. Kokkola Industrial Park on hyvä esimerkki.
Yhteistyö pelastuslaitosten ja teollisuuspalokuntien kesken voi olla toimivin malli uusien ja suurten teollisuuskokonaisuuksien kokonaisturvallisuutta huomioitaessa.
– Esimerkiksi akkutehdasaluetta voi miettiä mahdollisena uutena kohteena, Gref sanoo.