Pohjalaiskaupungeissa on helpompaa löytää vuokralainen kuin muualla Suomessa. Asia selviää Suomen vuokranantajien kyselytutkimuksesta.
Vaasalaiset Ilkka Raatikainen ja Johanna Ahopelto ovat olleet asuntosijoittajia vuodesta 1997 lähtien.
– Muutimme tuolloin Kuopiosta Vaasaan ja jätimme kaksiomme vuokralle. Siitä kaikki alkoi, Raatikainen muistelee.
Nyt pariskunnalla on kymmenen sijoitusasuntoa, seitsemän Vaasassa ja kolme Helsingissä.
Vuokraamisessa yksi tärkeimmistä tekijöistä on Raatikaisen mielestä hinta.
– Kaikki asunnot menevät, jos hinta on kohdillaan. Helsingissä vuokrahinnat ovat tulleet viime vuosina hieman alas. Vuokralaista voi olla vaikea löytää, jos odottaa saavansa samaa vuokraa kuin pari vuotta sitten.
Saman suuntauksen hän on huomannut Vaasassa. Siitä syystä he eivät Ahopellon kanssa tehneet sopimuksen mukaisia vuokrankorotuksia korona-aikana.
– Mieluummin pidimme kiinni vanhoista hyvistä vuokralaisista, Raatikainen toteaa.
Paine vuokrien korotukseen on kova
Paine vuokrien nostoon on kuitenkin kova, kun korot ja taloyhtiöiden kustannukset ovat nousseet.
– Meillä on aina maaliskuussa vuokrantarkistukset. Ensi vuonna joudumme varmaankin tekemään sopimuksen mukaiset korotukset. Vuokramme on sidottu kuluttajahintaindeksiin, Raatikainen kertoo.
Hän on kuullut, että Helsingissä kunnalliset vuokrataloyhtiöt ovat nostamassa vuokria jopa yli 10 prosentilla.
– Se on todella kova korotus.
Onko teidän aina ollut helppo löytää vuokralaisia?
– Vaasassa on sesonkiaika aina kesällä, kun uudet opiskelijat saapuvat kaupunkiin. Talvi on hiljaista aikaa. Jos vuokralainen lähtee silloin pois, voi tilalle olla vaikea löytää uutta, Raatikainen vastaa.
– Kesällä puolestaan saa valita monesta hakijasta, hän lisää.
Asunnon sijainnilla on merkitystä
Helsingissä Raatikainen ei ole huomannut, että vuodenajat vaikuttaisivat yhtä selvästi. Vuokralaisen saantiin vaikuttaa kummassakin kaupungissa myös asuntojen sijainti.
– Jos vuokralaisella on valinnanmahdollisuuksia, asuntoa etsitään parhailta paikoilta. Meidän asuntomme ovat molemmilla paikkakunnilla keskustassa. Ne vetävät aina.
Vuokralaisten saantiin vaikuttaa myös asunnon kunto.
– Me olemme pyrkineet pitämään asuntomme erittäin hyvässä kunnossa. Viihtyisässä kodissa vuokralainen viihtyy pitkään.
Raatikainen ja Ahopelto eivät ole harkinneet asuntojensa myyntiä, mutta ovat joutuneet reagoimaan korkojen nousuun. "Nollakorkoaikana" he lyhensivät lainoja, nyt raha menee Raatikaisen mukaan korkoihin.
– Osa sijoituksistamme on ollut asuntorahastoissa. Niistä olemme nyt osittain luopuneet. Maksamme lainoja pois, jotta saamme pienenettyä korkorasitusta.
Minkälaisia riskejä näet asuntosijoittamisessa?
– Asuntosijoittamisessa voi valita riskitason. Suomessa on paljon hiljeneviä syrjäseutuja, joissa on erittäin halpoja asuntoja tarjolla. Jos niihin saa vuokralaisen, vuokratuotto on korkea.
Kasvukeskuksissa, kuten Helsingissä ja Vaasassa vuokratuotto jää prosentteina Raatikaisen mukaan aika alhaiseksi.
– Mutta asuntojen arvo säilyy ja kehittyy.
Vaasa ja Seinäjoki ovat muuttovoitoisia kaupunkeja
Suomen Vuokranantajat ry:n ekonomisti Eemeli Karlssonin mukaan tutkimuksen tulos kertoo, että Pohjanmaalla ei ole asunnoista ylitarjontaa.
– Pääkaupunkiseudulla vuokralaisen löytäminen on huomattavasti vaikeampaa, koska siellä vuokralaisella on runsaasti valinnanvaraa.
Halutuin huoneistotyyppi on Karlssonin mukaan kaksio. Niitä on jutuntekohetkellä Vuokraovi.com:ssa Vaasan postinumeroaluilla 65100 ja 65200 tarjolla yhteensä 54 kappaletta.
– Kun otan niistä pois Forenomin, kunnan ja vasta valmistumassa olevat asunnot, jäljelle jää 15 kaksiota. Se on todella pieni määrä.
Vähäinen tarjonta on Karlssonin mukaan suurin syy, miksi pohjalaiskaupungeissa on helppoa löytää vuokralainen. Tutkimuksen ajankohdalla on myös hieman vaikutusta tulokseen.
– Se tehtiin syyskuussa, joten silloin kaupungeissa oli muita ajankohtia enemmän opiskelijavirtaa.
Vaasa oli viime vuoden syksynä sijalla 17. Sijoituksen huimalle nousulle Karlsson näkee yhden selkeän syyn.
– Vaasa on muuttovoittoinen kaupunki. Viime vuonna asukasmäärä kasvoi 408 henkilöllä. Tilastokeskuksen ennakkoluvuissa näkyy, että tänä vuonna luku on jo nyt yli 500.
Seinäjoella tilanne on Karlssonin mukaan vielä hieman parempi, viime vuonna asukasmäärä lisääntyi noin 600 henkilöllä.
– Tänä vuonna suuntaus näyttää samalta.
Vuokranantaja-barometrista selviää myös, että sijoitusasunnon myyntiaikeet ovat laskussa, eikä suuria vaikeuksia vastikemaksujen maksamisessa ole nähtävissä. Kyselyyn vastasi yli 2300 asuntosijoittajaa.