Pohjanmaa on pelikehityksen kuollut alue, totesi muutama vuosi sitten Suomen pelialan kattojärjestö Neongamesin toiminnanjohtaja KooPee Hiltunen.
Tästä sisuuntuneena pohjalaiset lähtivät rakentamaan peliklusteria, jonka liiketoiminta otetaan vakavasti. Kesän ja syksyn aikana alueen peliyrityksistä Astalo Games, Platonic Partnership, Game Phase ja Still Running julkaisevat tietokonepelin.
West Coast Startupin ja West Coast Game Labin projektipäällikkö Jussi Loukiainen uskoo pelien kansainväliseen menestykseen.
– Pelit puhuttelevat, ja fanikuntaa on jo rakennettu sosiaalisessa mediassa. Startupeilla on ammattimainen tekemisen meininki, Loukiainen kertoo.
Street Heat, Lydia, Thy Sword ja The Walking Vegetables ovat tietokoneella pelattavia, ja ne tulevat ladattavaksi suurimpaan jakelupaikkaan eli Steamiin.
Pelit ovat jo läpäisseet pelaajien ensihyväksynnän. Tällä rajoitetaan pelien lukumäärää. Mobiilipeleissä ensihyväksyntää ei ole, ja esimerkiksi Applen App Storeen ladataan noin 600 peliä päivässä.
– Vaikka Suomessa tuntuu olevan mobiilipelien buumi, lähes kaikki Vaasassa kehitetyt pelit ovat pc-pelejä. Samoilla työkaluilla pelit voidaan kuitenkin myöhemmin kääntää mobiilipeleiksi, Loukiainen kertoo.
Vaikka mobiilipeleillä on laajempi kohdeyleisö, Loukiainen näkee markkinaraon tietokonepeleissä.
– Kyseessä ei ole nuorten miesten harrastus, vaan itse asiassa pelaajien keski-ikä on 30 vuotta. Puolet tietokoneilla pelaavista on naisia.
Vaasan yliopiston, ammattikorkeakoulun ja Ylen pelilaboratoriossa startup-yrityksille tarjotaan työkaluja, tiloja ja valmennusta.
– Vaasan alueella ei ole varsinaista pelialan koulutusta, mutta kyseessä on sukupolvi, joka on pelannut pienestä pitäen ja järjestämme koulutusta tiimien tarpeiden mukaisesti. Melkein millä tahansa läppärillä pystyy luomaan pelejä, Loukiainen kertoo.
Startup-yritysten lisäksi Vaasan alueella on paljon tiimejä, jotka kehittävät pelejä. Lisää on siis tulossa.
– Meille tulee varmasti jossain vaiheessa studio, jossa tehdään vain mobiilipelejä.
Verkostoituminen kuuluu vahvasti myös Vaasan peliklusteriin. Sitä tehdään vähintään kerran kuukaudessa, sillä pelisuunnittelijoiden kansainvälinen IGDA-järjestö nimesi Vaasaan virallisen hubin. Siellä pelinkehittäjät jakavat tietoa ja testaavat pelejä.
– Suomalaiset peliyritykset eivät kilpaile keskenään, joten osaamisen jakaminen on hyödyllistä, Loukiainen kertoo.
Suomen pelialan kattojärjestö Neongamesin mukaan yli 95 prosenttia pelialan suomalaisesta tuotannosta päätyy vientiin. Alan liikevaihto on noin 2,5 miljardia vuodessa.
– Kysyntää on varmasti myös pohjalaisille peleille, Loukiainen päättää.
Testasimme kolme kesän ja syksyn aikana julkaistavaa pc-peliä.
Street Heat
Neonvaloja, 80-luvun musiikkia ja valikoima erilaisia klassikkoautoja. Astalo Games julkaisee syksyllä autopelin, joka luottaa retroon.
Saman tietokoneen ääreen voi istua montakin pelaajaa, ja peli onkin omimmillaan pelaajien kiivaana kilpailuna. Autoissa ja radoissa on valinnanvaraa, etteivät samat mutkat toistu.
Ylhäältä päin kuvattu rata tuo mieleen sähköllä toimivat autoradat ja vanhat kaksiulotteiset ajopelit, joilla moni kilpaili lapsena. Street Heatin radat eivät olekaan monimutkaisia, mutta taitoa tarvitaan silti.
Peli vaatii tarkkaa nopeuden arviointia ja harjoittelua. Ohjain reagoi todella herkästi käännöksiin ja kaasun painamiseen.
Liian nopeasti mutkaan tullessa auto suistuu helposti ulos radalta tyhjyyteen ja sen seurauksena pelaajan kisailu loppuu. Välillä se turhauttaa. Ajovirheiden vaarallisuus lisää painetta kisaan, eikä edes nopein ole varmassa turvassa.
Lydia
Lydia on Platonic Partnershipin seikkailupeli, joka julkaistaan kesäkuussa. Se kertoo aikuisten päihteiden väärinkäytöstä pienen tytön näkökulmasta.
Peli on synkkä, ja aluksi sen ymmärtäminen tuottaa hieman vaikeuksia. Peli pureutuu tytön mieleen. Miten hän käsittelee omaa laiminlyöntiään?
Pelimaailmassa lapsi seuraa rakasta Teddy-nalleaan. Tyttöä ohjataan hiirellä klikaten ja aika ajoin pelaaja saa päättää, mitä tyttö vastaa. Peli pelottaa, naurattaa ja välillä jopa hätkähdyttää.
Lydian visuaalinen ilme on mielikuvituksellinen, vaikkakin väriteema on lähes mustavalkoinen. Lisämausteen tuo musiikki, joten kuulokkeet tai kaiuttimet ovat ehdottomat.
Lydia sopii niille, jotka pitävät tarinavetoisista ja elämyksellisistä peleistä. Pienen tytön tarinaan jää helposti koukkuun, ja pelin voikin pelata jopa kerralla läpi.
Thy Sword
Game Phasen Thy Sword vie ajassa taaksepäin vanhojen kotikoneiden, kuten Commodore 64:n aikaan. Peli julkaistaan kesän aikana.
Seikkailu- ja mätkintäpeli on rakennettu suurin pikselein ja keskiaikaisen kuningaskunnan teemalla.
Thy Swordissa edetään kenttä kerrallaan, vihollisia tappamalla ja kolikoita keräämällä. Aseena pelaajalla on miekka tai nuolet, joista jälkimmäisiä voi kerätä varastoon. Pelin edetessä örkkejä on hankalampi listiä. Hirviöiden kanssa ei kannata olla liian läheinen, sillä se vahingoittaa hahmoa. Jos elämäpalkki hiipuu loppuun, pelaaja kuolee, ja peli alkaa alusta.
Thy Swordia voi pelata yksin tai kahdestaan. Pelaaminen onnistuu näppäimistöllä, ohjaimella sekä retro-ohjaimella. Pelillä on varmasti oma fanikuntansa, mutta se koukuttaa myös niitä, jotka eivät ole kokeneet pikselimössön aikaa.
JANETTE LITMANEN
