Kasvava joukko suomalaisia kokee pitkien jonojen ja korkeiden asiakasmaksujen vaikeuttavan sote-palveluihin pääsyä. Asia käy ilmi Terve Suomi -tutkimuksen tuloksista, tiedottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Miehistä 57 prosenttia ja naisista 63 prosenttia on sitä mieltä, että liian pitkät jonot ovat vaikeuttaneet hoidon saamista. Ongelmat terveyspalveluihin pääsyssä ovat yleistyneet noin kymmenen prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna.
Myös korkeiden asiakasmaksujen koetaan vaikeuttaneen palvelujen saantia. Terveyspalveluiden käyttäjistä näin ajattelee noin kolmannes ja sosiaalipalvelujen käyttäjistä lähes puolet. Terveyspalveluissa kasvua on 15 prosenttiyksikköä ja sosiaalipalveluissa 17 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna.
Sosiaalipalveluja käyttäneistä miehistä ja naisista liki kaksi kolmasosaa kokee ongelmia sopivan palvelun löytymisessä ja riittävän nopeassa palveluun pääsyssä.
– On huolestuttavaa, että itselle sopivan palvelun löytyminen koetaan vaikeaksi ja palvelun saanti hitaaksi. Tämä voi viivästyttää tai estää palvelun käyttöä. Osa sosiaalipalvelujen käyttäjistä on elämäntilanteessa, jossa heidän mahdollisuutensa etsiä palveluja ovat heikot, sanoo THL:n erikoistutkija Katja Ilmarinen tiedotteessa.
Soteuudistuksen lykkääntyminen, koronan aiheuttama hoitovelka ja paheneva henkilöstöpula vaikeuttavat palveluihin pääsyä.
Nyt saaduista tuloksista niin ikään ilmenee, että matalasti koulutetut kokevat enemmän ongelmia terveyspalveluiden saatavuudessa kuin korkeasti koulutetut.
Myös ikääntyvät asioivat digitaalisesti
Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten kokemuksia palveluista sen jälkeen, kun he olivat päässeet hoitoon. Puolet terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttäjistä kokee palveluprosessin sujuvaksi.
Hoitoon pääsyn lisäksi sosioekonomisia eroja on myös hoitokokemuksissa. Matalasti koulutetut ovat korkeasti koulutettuja tyytymättömämpiä hoitoprosessiin.
Digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisääntynyt kymmenisen prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. Miehistä kolmannes ja naisista hieman useampi kertoi käyttävänsä nyt digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Digitaalinen asiointi on lisääntynyt selvästi myös yli 65-vuotiailla.
– Taito asioida digitaalisesti ei ole itsestäänselvyys, minkä vuoksi kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen läpi elämän. Digitaalisen asioimisen harjoittelu voisi olla esimerkiksi osa perusasteen ja toisen asteen opetusta, sanoo tutkija Maiju Kyytsönen tiedotteessa.
Terve Suomi -kyselyyn kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä ihmistä eri puolilta Suomea. Liki puolet kutsutuista vastasi kyselyyn. Tutkimusotos muodostettiin siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen.