Ilmajokelainen keihäsjätti Tero Pitkämäki käy silloin tällöin Vaasassa.
– Usein ennen arvokisoja tai muita tärkeitä kilpailuja käyn heittämässä kenraaliharjoitusheitot Vaasassa. Kaarlen kenttä on mitä parhain tuohon tarkoitukseen, Pitkämäki sanoo.
Tero Pitkämäki, 32, on menestynyt keihäsmies. Hänellä on kaapissaan jo mojovat kuusi arvokisamitalia. Niistä kultaisin ja kirkkain on Osakan MM-kisoista Japanista vuodelta 2007.
Pitkämäki kilpailee tarkoin mietityissä kisoissa Suomessa ja ulkomailla.
– Kisoja on tämän kesän kilpailukalenterissani nyt viisitoista. Tärkein niistä on MM-kilpailut Kiinan Pekingissä elokuun lopussa. Timanttiliigan keihäskisoissa käyn heittämässä mahdollisimman paljon, ja mahtuvatpa mukaan myös muun muassa Eliittikisat Lahdessa ja Kuortaneella sekä Paavo Nurmi Gamesit Turussa, Pitkämäki kertoo.
Kilpakumppaneiden seurantaa. Pitkämäki kertoo seuraavansa tarkoin kilpakaveriensa tekemisiä televisiosta ja internetistä.
– Tärkeintä on toki pitää itsensä kunnossa, mutta on myös hyvä tietää, miten muilla menee. Mitään en jätä sattuman varaan, Pitkämäki selvittää.
Vaasan ammattikorkeakoulusta sähköinsinööriksi vuonna 2006 valmistunut Pitkämäki keskittyy nyt täysin keihäänheittoon, jossa menestymällä voi kyllä elättää perheensä.
Rion olympialaiset ensi vuonna ovat iso asia paitsi Pitkämäelle itselleen, myös koko menestysurheilusta pitävälle Suomen kansalle. Potentiaalisia olympiamenestyjiä kun löytyy meiltä nyt vain kourallinen. Pitkämäki ja Antti Ruuskanen ovatkin suurennuslasin alla joka hetki.
Pääasiana hyvä terveys. Keihäänheittäjään sattuu jokaisella heitolla. Pitkämäki voi nyt kuitenkin lähteä kilpailemaan jokseenkin terveenä. Se on iso asia.
– Itsensä pitää pyrkiä huoltamaan mahdollisimman hyvin. On myös oltava iloinen siitä, että voi urheilla riittävän terveenä. Nyt minulla ovat asiat mahdollisimman hyvin myös kropan suhteen, Pitkämäki sanoo.
Pitkämäen tyytyväisyyden terveyteen ymmärtää, sillä kylkiluuvamma, vatsalihasvaivat, usein kipeytynyt kyynärpää, mykoplasma ja monet muut kiusat ovat vuosien aikana häntä koetelleet.
Puolison tuki on aina tarpeen. Pitkämäen elämänkumppanin Niina Kelon on helppo ymmärtää urheilevaa miestään, sillä 7-ottelussa ja monissa yksittäisissä yleisurheilulajeissa runsaasti palkintoja kahminut Niina-puoliso tietää omakohtaisesti urheilijan ilot ja surut.
Mökkielämää ja menestystä. Vaikka urheilu lohkaisee ison osan Pitkämäen ajasta, ehtii hän pian myös mökkeillä ja pitää lyhyitä lomia.
– Kisojen välissä olen toki paljon kotona Ilmajoella, mutta vietän aikaani myös mökillämme Vieremällä. Mökillä grillaan, kalastan ja heitän tikkaa. Vuoden ikäiselle pojalleni annan pienen pallon, jota hän saa siellä heitellä. Heittämisestä poikani on kyllä innostunut, sen näkee jo nyt, Pitkämäki kertoo.
Kiistämätön tosiasia on, että Pitkämäki on tärkeä urheilija suomalaisille urheilukisojen järjestäjille. Menestyvä suomalainen keihäänheittäjä on vuosikymmenien ajan tuonut kahisevaa kisajärjestäjien kirstuun enemmän kuin moni muu.
Pitkämäki haluaa jakaa oman markkina-arvonsa kollegansa kanssa.
– Onhan se Ruuskasen Anttikin tehnyt osansa.
On toki. Nämä keihäsmiehet ovat lähes käsittämättömän tärkeitä suomalaiselle yleisurheilulle. Vuodesta toiseen.
Hannu Ranta