Oppositioryhmät keskusta, SDP ja Liike Nyt ovat jättäneet hallitukselle välikysymyksen.
Sen aiheena on ennätyksellinen velkaantuminen.
Välikysymyksessä kritisoidaan hallituspuolueita siitä, että ne nousivat valtaan lupaamalla lopettaa Suomen velaksi elämisen. Hallituksen kahden vuoden vallassaolon jälkeen Suomi on kuitenkin yhä vakavammissa velka-, työttömyys- ja talousongelmissa, välikysymyksessä todetaan.
– Hallituksen puoliväliriihestä odotettiin käännettä parempaan. Valitettavasti näyttää siltä, että saatiin käänne entistä arvaamattomampaan suuntaan. Piti tulla kasvuriihi, tulikin velankasvuriihi, sanoi keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen tiedotustilaisuudessa.
– Lupauksista huolimatta tämä hallitus ottaa enemmän velkaa kuin se näiden hallituspuolueiden kritisoima edellinen hallitus, totesi myös SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Puolueet kritisoivat kokoomuksen omia eturyhmiä suosivia veronalennuksia, joista hallitus päätti puoliväliriihesssään. Myös valtion eläkerahastosta lainaaminen herättää kritiikkiä. Lisäksi hallitusta moititaan huonosta työllisyyskehityksestä.
– Pitääkö hallitus edelleen kiinni lupauksestaan työllisyyden vahvistumisesta 100 000 työllisellä hallituskauden aikana, vaikka jo nyt saldo on –50 000 työllistä? Kaikkonen kysyi.
Mukana samat näkemykset jakavat
Oppositiopuolueet vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole mukana välikysymyksessä. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen totesi, että välikysymys on tehty "sellaisten ryhmien kanssa, joilla on samanlaisia näkemyksiä Suomen velkaongelmasta". SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi, että puolueella olisi ollut valmius tehdä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa yhteistyötä.
– Tämän välikysymyksen on kuitenkin valmistellut keskusta, ja kunnioitamme sitä, Tuppurainen sanoi.
Vihreät tukevat
Vihreät tekee oman niin sanotun varjovälikysymyksensä tukeakseen välikysymystä.
– Orpon hallitus on Suomelle niin monin tavoin haitallinen, että opposition pitää kyetä sujuvaan yhteistyöhön näkemyseroista huolimatta. Siksi haluamme tukea hallituksen haastamista omalla varjovälikysymyksellämme, kuvaa vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen tiedotteessa.
Varjovälikysymyksessä vihreät tarttuvat velkaantumiseen vihreästä näkökulmasta.
– Velkaantumista tarkastellaan usein kapeasti vain talouskulmasta. Vaikka talouden vakaus on ilman muuta tärkeää, unohtaa ei voi hallituksen samalla kasvattamaa hyvinvointi- ja ympäristövelkaa. Sekin uhkaa kaatua tulevien sukupolvien maksettavaksi, Tynkkynen kommentoi tiedotteessa.
Välikysymystä seuraa luottamusäänestys
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on todennut hallituksen pitävän edelleen kiinni tavoitteestaan vakauttaa Suomen julkisen talouden velkasuhde hallituskauden loppuun mennessä. Välikysymyksessä todetaan, että hallituksen antamassa julkisen talouden suunnitelmassa tuleville vuosille velkasuhde on kuitenkin nousemassa 86,7 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.
– Velan taso suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi vuonna 2024 jo 82,1 prosenttiin ylittäen näin sen tason, jolla sen piti olla vaalikauden päätteeksi, välikysymyksessä todetaan.
Välikysymyksessä kysytään myös, pitääkö hallitus kiinni alkuperäisestä tavoitteestaan, että julkisen talouden alijäämä on enintään yhden prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2027. Hallitus on aiemmin kertonut luopuneensa tästä toisesta taloustavoitteestaan.
Välikysymys on opposition järein ase, jolla se voi yrittää kaataa hallituksen.
Välikysymyksen jättämistä seuraa eduskunnassa hallituksen vastaus ja äänestys hallituksen luottamuksesta.
Varjovälikysymys ei ole muodollisesti välikysymys eduskunnan sääntöjen tarkoittamassa merkityksessä eikä sitä käsitellä eduskunnassa samoilla menettelytavoilla.