Pohjois-Savon käräjäoikeus on tuominnut yhteensä 26 miestä rangaistuksiin Suomen laajimmaksi kuvatussa salametsästysjutussa. Suurin osa tuomittiin törkeistä metsästysrikoksista ehdolliseen vankeuteen. Kolme miestä tuomittiin vähäisemmistä rikoksista sakkorangaistukseen. Viiden syytetyn syytteet oikeus hylkäsi kokonaan.
Tuomioissa oli kyse rauhoitettujen eläinten, kuten susien ja ilvesten, tappamisesta. Rikokset tapahtuivat Lapinlahdella vuosina 2020–2022.
Rangaistustensa ohella tuomitut määrättiin maksamaan valtiolle tappamiensa eläinten arvo. Esimerkiksi suden arvoksi oikeus arvioi 7 100 euroa, ilveksen 1 400 euroa, laulujoutsenen 2 018 euroa ja ahman 8 200 euroa.
Oikeus: Kolme päätekijää
Tuomion mukaan tuomituista kolme, 45-, 60- ja 76-vuotiaat miehet, oli rikoskokonaisuudessa muita suuremmassa roolissa.
Oikeus katsoi, että 76-vuotias mies oli aloittanut oikeudenkäynnissä käsitellyn suurimman susijahdin, jonka seurauksena Luonnonvarakeskuksen pannoittama naarassusi Unna tapettiin. Lisäksi mies oli oikeuden mukaan osallisena useassa muussa teossa.
– (Hänellä) on luottamustehtäviensä vuoksi ollut sellaista uskottavuutta ja luotettavuutta, että useat metsästäjät ovat osallistuneet luvattomiin suurpetojahteihin, tuomiossa sanotaan.
Mies myös toimi toisen päätekijäksi katsotun, 45-vuotiaan miehen kanssa Suomen riistakeskuksen hyväksyminä petoyhdyshenkilöinä, joille ilmoitetaan suurpetohavainnoista.
– Petoyhdyshenkilöt on julkisesti ilmoitettu ja koulutettu siihen tehtävään viranomaisen toimesta. Tässä tehtävässä edellytetään luotettavuutta ja rehellisyyttä, tuomiossa sanotaan.
Käräjäoikeus tuomitsi 76-vuotiaan miehen neljästä törkeästä metsästysrikoksesta vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja runsaan kolmen vuoden metsästyskieltoon. 45-vuotias mies tuomittiin kahdesta törkeästä metsästysrikoksesta 11 kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja runsaan kahden vuoden metsästyskieltoon.
Ankarimman rangaistuksen, puolitoista vuotta ehdollista vankeutta, sai 60-vuotias mies.
– (Hän) on ottanut luvattoman pyynnin tavakseen ja ollut osallinen useassa teossa jahdin alkuunpanijana, tuomiossa sanotaan.
Oikeuden mukaan mies syyllistyi yhteensä kahdeksaan törkeään metsästysrikokseen, kahteen törkeään laittoman saaliin kätkemiseen ja ampuma-aserikokseen. Ehdollisen vankeusrangaistyksen ohella hänet määrättiin metsästyskieltoon yli kolmeksi vuodeksi.
"Susijahti ennalta suunniteltu"
Unna-suden tappaminen loppiaisena 2021 oli oikeuden mukaan erityisen suunnitelmallinen teko. Jahtiin osallistui yli kymmenen ihmistä, ja siinä vahingoitettiin myös toista sutta, tuomiosta selviää.
– Susijahtia on ennalta suunniteltu ja valmisteltu kutsumalla siihen metsästäjiä, kokoonnuttu ennen jahtia ja siihen on osallistunut yhteistoiminnassa huomattava määrä metsästäjiä, jotka ovat jahdin aikana siirtyneet uuteen passiin, oikeus toteaa.
Tuomion mukaan jahdissa käytettiin aiemmin suurpetoja metsästänyttä koiraa ja suurpetojen tappamiseen tarkoitettuja patruunoita. Unna-suden ampumisesta syytetty 64-vuotias mies tunnusti teon. Oikeus tuomitsi hänet kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä metsästysrikoksesta.
Näyttönä oikeudessa oli muun muassa syytettyjen välisiä viestejä. "Piti nylkee tuo elukka - - Unna nukahti", "Unna nylettynä takakontissa - - Toisella veret lensi vaa aamulla pittää jatkaa", viesteissä luki.
Yhden kovimmista tuomioista sai Unna-sudenkin jahtiin osallistunut 29-vuotias mies. Oikeuden mukaan mies tappoi muun muassa neljä laulujoutsenta ja kaksi kanahaukkaa. Hänet tuomittiin yhden vuoden ja kuukauden ehdolliseen vankeuteen muun muassa neljästä törkeästä metsästysrikoksesta ja useista luonnonsuojelurikoksista.
Ei näyttöä poliisin väitetyistä virheistä
Iso osa syytetyistä edisti rikostensa selvittämistä esitutkinnassa. Moni kuitenkin perui oikeudenkäynnissä esitutkinnassa antamansa tunnustuksen. Tuomion mukaan osa syytetyistä kiisti antaneensa tunnustuksia ollenkaan ja osa syytti poliisin johdatelleen heidän kertomuksiaan tai jopa uhkailleen vangitsemisen jatkamisella.
Käräjäoikeus ei pitänyt syytettyjen väitteitä uskottavina.
– Kukaan vastaajista ei ole esittänyt tällaisille väitteilleen uskottavaa tai varteenotettavaa näyttöä tai saattanut niitä todennäköisiksi. Sitä vastoin todistajina kuullut poliisimiehet ovat uskottavasti ja johdonmukaisesti selvittäneet kuulusteluja ja miten niissä menetelty, tuomiossa sanotaan.
Oikeus katsoi näin, että syytettyjen esitutkintakertomuksia oli mahdollista käyttää todisteina.
Taustalla tyytymättömyys ja jännitys
Poliisi kertoi aiemmin, että epäillyt ovat noin 30–75-vuotiaita, pääosin pohjoissavolaisia miehiä. He ovat kuulustelujen perusteella olleet tyytymättömiä nykyiseen petopolitiikkaan ja viranomaistoimintaan. Motiivina oli poliisin mukaan ollut myös jännitys.
Osa kertoi kuulusteluissa, että oli toiminut hetken mielijohteesta tai ajautunut tekemään asioita "porukan mukana". Useampi heistä vähätteli omaa osuuttaan tai kiisti edes tienneensä, että kyseinen jahti oli ollut laiton.
Eräs miehistä arveli, että toivo viranomaisten toiminnan suhteen "on jo menetetty". Toisen mukaan petojen keskellä asuvat ihmiset ovat turhautuneet viranomaisten lepsuun toimintaan ja ovat siksi ottaneet lain omiin käsiinsä.