Työnantaja pidättää veron palkasta. Palkka on riittävän iso, jotta veron jälkeen rahaa jää riittävästi elämiseen. Kerran vuodessa saa veronpalautusta, melkein kuin joululahjan. Kulutusverot sisältyvät hintoihin, eikä niiden maksamista juurikaan huomaa. Kansalainen näkee ympärillään hyvinvointivaltion hyvät palvelut. On selvää, että henkilöt, jotka saavat kakun jaossa enemmän tulonsiirtoja mitä maksavat, rakastavat yli kaiken veroja. Eräiden laskelmien mukaan yli puolet kansalaisista saa enemmän tulonsiirtoja, kuin mitä he maksavat veroja. Myönteinen kanta veroihin käy ilmi verottajan tuoreessa mielipidekyselyssä.
Pienen yrittäjän kohdalla asia voi olla vähän toinen. Tämä tunnetaan melko huonosti. Yrittäjä laskee, perii ja tilittää työntekijöiden tulo- ja kulutusverot, ilmoittaa ja maksaa ne verottajalle kuukausittain määräpäivinä. Hän tekee ilman mitään korvausta verottajalle ja myös ammattiliitoille kuuluvaa työtä.
Yrittäjä maksaa jatkuvasti lukuisan määrän erilaisia määrättyjä ja oma-aloitteisia veroja. Ennakkoverot, edellisen vuoden lopulliset verot, työnantajasuoritukset, alv:n, valmisteveron, varainsiirtoveron, polttoaineet ovat melkein pelkkää veroa, vakuutuksiin liittyy vakuutusvero, lupiin liittyy verot, tullimaksut, perintöveron. Veroa veron päälle. Taustalla on usein niukkuus rahan riittävyydestä.
Yrittäjä tekee kymmeniä erilaisia veroilmoituksia ja vastaa lukuisiin verottajan selvityspyyntöihin. Määräpäivät ovat ehdottomia, siinä ei vaikuta onko yrittäjä lomalla, sairas vai kuollut. On pakko vastata näistä ja olla paikalla, lomista on usein turha haaveilla.
Yrittäjä joutuu tulkitsemaan monimutkaista verolainsäädäntöä omalla riskillä. Ohjeita ei aina osaa tulkita verottaja itsekään tai heillä on asiassa useita toisistaan poikkeavia ohjeita. Veropäätösten taso ja tulkinnat voivat vaihdella ja ovat vähän tuurin kauppaa.
Joskus verottajan oma Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö voi myös haastaa verottajan oman, yrittäjälle myönteisen ratkaisun.
Verottajan tulkintoja ohjaamaan haetaan usein KHO:n ratkaisu. Säädökset ovat niin tulkinnanvaraisia, että oppineet oikeusneuvoksetkin tekevät tulkinnasta usein äänestyspäätöksiä yhden äänen enemmistöllä. Yksittäistapaukseen suojan antavan ennakkoratkaisun hakeminen maksaa aina, esimerkiksi 850 €, ja se voi kestää niin kauan, että asia on jouduttu ratkaisemaan. Verotarkastukset ja selvitykset voivat kestää pitkään, ja ne vaativat yrittäjältä usein omien asiantuntijoiden palkkaamista.
Virheistä ja viiveistä yrittäjälle on määrätty sietämättömän kovat taloudelliset sanktiot. Verottajan väärätkin ratkaisut pannaan maksuun heti korkoineen ja veronkorotuksineen. Näissä tilanteissa yrittäjä on käytännössä lainsuojaton suhteessa verottajaan. Näyttötaakka on yrittäjällä, verottajalle riittää perusteltu oletus.
On tapauksia, joissa verotuspäätös tai verotarkastus määrää aiheettomat jälkiverot ja veronkorotuksen, jotka vuosien oikeustaistelun jälkeen on todettu aiheettomaksi. Verottajalla ja virkamiehellä ei ole virheistään mitään taloudellista vastuuta. Yrittäjä on sen sijaan aina itse vastuussa, eikä syntynyttä vahinkoa korvaa kukaan. Vastuu tarkoittaa usein jopa yrityksen konkurssia. Verojärjestelmä edellyttää yrittäjältä paljon työtä, asiantuntijoiden käyttöä ja tulee erittäin kalliiksi.
Kaikkien verojen ja velvoitteiden jälkeen tuotteesta tai palvelusta tulee lopulta niin kallis, että kuluttaja ei pysty sitä ostamaan, kauppa ei käy. Tästäkin riskistä vastaa yrittäjä.
Verovaroilla, hyvällä palkalla ja eduilla toimivat poliitikot säätävät lait ja päättävät verovarojen käytöstä. Mutta ymmärretäänkö yritysten rooli kansantalouden moottorina? Yrittäjää saa kakun jaossa kuitenkin vähemmän, ja hänellä on heikompi sosiaali- ja oikeusturva. Yrittäjälle on säädetty liian raskas normisto, liikaa velvoitteita ja kustannuksia. Usein esitetään kantoja, joiden mukaan yrittäjän verotusta tulisi edelleen kiristää. Tätä perustellaan ”oikeudenmukaisella verotuksella”. Yrittäjän on vaikea ymmärtää, miten hänen jo valmiiksi epäoikeudenmukainen asemansa lisärasitteilla paranisi.
Verotus on vaikeasti ennustettava ja siksi merkittävä yritysriski. En ihmettele, vaikka kyselyssä kaikkein pahiten päähän potkitut eivät veroja rakastaisi.
Juhani Viitala
Kauhava