Pitääkö ihmisen seitsemältä lauantaiaamuna tietää, kuinka Nato-joukot pitäisi sijoittaa Suomeen? Varsinkin, kun ei ole itsellä minkäänlaista kompetenssia. Onneksi muitakin tietäjiä tähän lähtöön kotimaastamme löytyy.
Pitääkö ihmispolon tietää, kuinka mahdollisesti tuhansien maahanmuuttajien vastaanotto sujuu, kun kevät koittaa? Pitääkö tietää, kuinka lakkosumat ratkaistaan, kun hallitus, eivätkä työmarkkinajärjestöt tule kumpikaan unissakaan, hitustakaan toisiaan vastaan?
Pitäisikö tietää, miksi ruoan hinta nousee? Pitäisikö tietää onko sähköauton omistaminen kannattavaa, kun sähkön hinta on kallista? Pitäisikö Ahvenanmaan demilitarisointialue lakkauttaa? Pitäisikö venäläisten kaksoiskansalaisuuden purkaminen aloittaa, kun on paljon muutakin kriittistä asiaa menossa Venäjän kanssa?
Pitäisikö välillä pitää vain suu kiinni? Pitäisikö uskoa kaikkiin uhkakuviin, joita meille syötetään. Viron pääministeri Kaja Kallas ”antaa silmät kiinni” kolmesta–viiteen vuoteen aikaa, ennen kuin Venäjä mahdollisesti aloittaa sodan länsimaita vastaan. Pitääkö uskoa, kun joku puhuu ”pää kallellaan” yhdestä vuodesta? Pitääkö Saksankin pelätä sotaa? Pitääkö meidän itsekin varautua Venäjän uhkapuheisiin? Pitääkö meillä kaikilla olla spriikeittimet, varabensiinit, patteriradio, vettä ja säilyke purkkeja tulevaisuuden varalle? Pitäisikö meillä olla setelinippu, jossa rahat ovat valmiiksi suoraksi silitettynä, kun tarvetta ilmenee? Pitääkö meidän väkisin seurata Gazan sotaa?
Pitäisikö nyt keskittyä vain omien nurkkien tarkkailuun? Pitäisikö ajaa talvella nastoilla vai kitkoilla? Pitäisikö meidän tietää, kuinka ruotsalaisen kansanpuolueen asiat ovat kallellaan?
Kyllä meille riittää, kun emme kaikkiin kysymyksiin yritäkään vastata. Ei ihmisen onneksi tarvitse kaikkea tietää.
Katriina Risku-Vartiainen
Vantaa