Syyttäjät vaativat sakkoja seitsemälle Helsingin poliisilaitoksen poliisille siitä, että poliisit käyttivät ympäristöliike Elokapinan mielenosoittajiin pippurisumutetta Kaisaniemessä lokakuussa 2020.
Tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa luettujen syytteiden mukaan sumutetta käytettiin 16:een Elokapinan mielenosoittajaan, jotka eivät suostuneet poistumaan ajoradalta Kaisaniemenkadulla poliisin käskyistä huolimatta.
Mielenosoittajien asianajaja Jussi Sarvikivi täsmensi oikeudessa, että sumutetta saivat todennäköisesti useammatkin mielenosoitukseen osallistuneet, mutta kaikki eivät ilmoittautuneet.
Yhtä lukuun ottamatta kaikki syytteissä mainitut sumutetta saaneet mielenosoittajat vaativat poliisilta kukin 1 500 euroa korvauksia sumuttamisen aiheuttamasta haitasta.
– Lähdimme siitä, että millä hinnalla suostuisit itse ottamaan OC-sumutetta kasvoille, Sarvikivi totesi oikeudessa.
Kaikki syytetyt kiistävät syytteet sekä korvausvaateet. Syytettyjen mukaan kyse oli viime kädessä virkatoiminnasta, joten jos heidät katsottaisiin syyllisiksi, pitäisi Suomen valtion kattaa mielenosoittajien korvaukset.
Mielenosoittajat tekivät passiivista vastarintaa
Tapahtumista itsestään ei osapuolten välillä ole juurikaan erimielisyyttä. Syyttäjien ja syytettyjen poliisien näkemyserot ovat oikeudessa kuultujen asianesittelyjen perusteella siinä, oliko poliisilla oikeus toimia mielenosoittajia vastaan kuten toimivat.
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, ettei mielenosoitus ollut lähtökohtaisesti spontaani, koska siitä oli tehty ilmoitus poliisille etukäteen. Kaisaniemenkadulla ajoradalle asettuneet mielenosoittajat eivät osapuolten mukaan myöskään vastustaneet poliisia muuten kuin passiivisesti. Osa mielenosoittajista oli toisissaan kiinni ketjuilla.
Lopulta poliisi puuttui mielenosoittajien toimintaan, koska nämä eivät suostuneet poistumaan Kaisaniemenkadun ajoradalta. Ajorata oli kokonaan poikki kymmenisen minuuttia.
– Poliisin toiminta on rikkonut kaikkien asianomistajien kokoontumisvapautta, asianajaja Sarvikivi sanoi.
Syyttäjien mukaan poliiseilla ei ollut oikeutta alkaa siirtää mielenosoitusta ja siten he rikkoivat kokoontumislakia. Erikoissyyttäjä Anssi Hiivala sanoi oikeudessa, ettei mielenosoituksen aiheuttama haitta ollut sellainen, että poliisin käyttämät voimakeinot olisivat tulleet kyseeseen.
"Puolustettava ja tarpeellinen voimakeinon käyttö"
Syytetyt poliisit vastasivat oikeudessa, että mielenosoitukseen puuttumiseen oli perusteet muun muassa poliisilaissa. Lisäksi poliisien asianajajat toivat esiin, että vaikka liikenne oli Kaisaniemenkadulla poikki vain noin kymmenen minuuttia ennen sumutteen käyttämistä, itse tilanne oli kestänyt useita tunteja.
Yhden syytetyn poliisin asianajaja nosti esiin, että poliisi pyrki toiminnallaan turvaamaan myös ihmisten vapautta kulkea. Lisäksi mielenosoittajien toiminta oli lopulta asianajajan mukaan erilaista kuin mistä mielenosoittajat olivat poliisille etukäteen ilmoittaneet.
Oikeudessa näytetyn ennakkoilmoituksen perusteella Elokapinan mielenosoituksen oli määrä olla Rautatientorilta alkanut kulkue, joka kulkee Kaisaniemen kautta Hakaniementorille.
Erään poliisin asianajajan mukaan mielenosoittajien toiminta poikkesi ennalta suunnitellusta.
Syytteen saaneen komisarion asianajajan mukaan tiedossa ei ollut myöskään, milloin mielenilmaus Kaisaniemenkadulla päättyisi. Mielenosoitus järjestettiin lauantaina, ja päätöksenteossa painoi asianajajan mukaan se, että poliisille vilkas lauantai-ilta oli alkamassa.
Komisarion asianajajan mukaan ajoradalta poistaminen kantamalla arvioitiin tehottomaksi, koska uusia ihmisiä tuli kadulle pois kannettujen tilalle. Tilannejohtaja oli lopulta ehdottanut yleisjohtajana toimineelle komisariolle OC- eli pippurisumutteen käyttöä, minkä komisario oli hyväksynyt.
Komisarion asianajajan mukaan pippurisumute oli tilanteessa soveltuvin poliisilla käytettävissä ollut voimakeino.
– Tämä on ollut puolustettava ja tarpeellinen voimakeinon käyttö, asianajaja sanoi.
Kentällä olleiden poliisien puolustajata vastasivat, ettei heillä ollut syytä epäillä esihenkilöidensä käskyn laillisuutta.
Syyttäjät: Poliisit eivät varmistaneet, oliko joukossa riskiryhmäläisiä
Syytteen saaneista poliiseista kaksi oli Helsingin poliisilaitoksen yleisjohtajia, jotka olivat vastuussa tilanteen johtamisesta. Heitä syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska syyttäjän mukaan heillä ei ollut kokoontumislain nojalla oikeutta määrätä mielenosoitusta siirrettäväksi.
Lisäksi toista heistä syytetään myös virkavelvollisuuden rikkomisesta, yllytyksestä virkavelvollisuuden rikkomiseen sekä yllytyksestä 16 pahoinpitelyyn, koska hän määräsi poliiseja käyttämään pippurisumutetta mielenosoittajiin.
Virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetään myös tilannejohtajana toiminutta ylikonstaapelia ja käytännön toiminnasta Kaisaniemessä vastannutta vanhempaa konstaapelia.
Kolmea poliisimiestä syytetään paitsi virkavelvollisuuden rikkomisesta myös 16 pahoinpitelystä. He olivat ne poliisit, jotka määrättiin sumuttamaan OC-sumutetta kohti mielenosoittajia.
Syytteiden mukaan poliisit eivät tarjonneet mielenosoittajille vettä tai saippuaa, jotta nämä olisivat saaneet puhdistettua silmänsä pippurisumutteesta. Poliisit eivät myöskään varmistaneet ennen sumuttamista, oliko joukossa riskiryhmäläisiä tai esimerkiksi raskaana olevia, syyttäjät sanoivat.
Mielenosoittajille tuli syytteiden mukaan sumutteesta muun muassa näköongelmia, iho-oireita ja hengitysvaikeuksia.
Syytteiden nostamisesta päätti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe. Kaikki syytetyt vaativat syytteiden hylkäämistä. Tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa kuultiin kaikkien osapuolten esittelyt ja käytiin läpi kirjallisia todisteita. Oikeussalissa oli lukuisten asianosaisten lisäksi myös runsaasti yleisöä.
Oikeudenkäynnille on varattu yhteensä seitsemän päivää.