Pitkä ja raskas kevät tuntui sielussa ja jäsenissä. Lapseni kysyivät jo päivittäin, montako yötä on lomamatkaamme.
Vuosien varrella on tullut matkailtua, joten en liiemmin ota lähdöstä stressiä. Pakkaan edellisiltana, tai no, aamuyöstä. Matkaliput tulostan tarvittaessa samalla, Passin sujautan käsimatkatavaroihin viimeisten tavaroiden joukossa.
Tällä kertaa tämä huoleton suhtautuminen oli lähellä kostautua. Pari päivää ennen lähtöämme otin passit esiin, jotta nuorimmainen saisi sujauttaa omansa uuteen kirkkaan pinkkiin Pipsa Possu -passikoteloonsa.
Siinä samassa mieleeni hiipi muistikuva syksyltä ja päätin tarkistaa toisenkin lapsen passin voimassaoloajan. Sehän oli umpeutunut melkein pari kuukautta aiemmin! Mitäs nyt keksitään?
Poliisin erittäin selkeät nettisivut kertoivat, että pikapassin saisi 3-5 päivässä. Ei auta, lähtöön oli hieman yli 48 tuntia. Express-passin voisi saada jopa samana päivänä. Ehdin jo huokaista helpotuksesta, kunnes tajusin, että sen voi lunastaa vain Helsinki-Vantaalta tai Pasilan poliisiasemalta. Ei kovin varteenotettava vaihtoehto, kun lento lähtee Tampere-Pirkkalan kentältä.
Ainoa mahdollisuus olisi väliaikainen passi, jonka "myöntämisen edellytykset harkitaan aina tarkkaan ja tapauskohtaisesti".
Aamulla toinen poika hoitoon, passittoman kanssa valokuvaamoon kautta Fallesmanniin. Esitin lentoliput, pojan vanhan passin, oman passini sekä toisen huoltajan valtuutuksen passin hakemiseen. Kymmenisen minuuttia myöhemmin pojallani oli kädessään uudenkarhea, pinkki passi, joka on voimassa matkamme ajan.
Koko hakuprosessiin valokuvauksineen meni alle 40 minuuttia.
Loistavaa palvelua viranomaisilta, ottaen huomioon, että tilanne johtui yksinomaan omasta huolimattomuudestani. Myös lapseni kiittävät.
ANNIKA KOSKELA