YK:n marraskuiseen ilmastokokoukseen osallistuminen on käymässä vaikeaksi monille ympäristö- ja kehitysjärjestöille sekä köyhille valtioille. Hotellien hinnat kokousta isännöivän Brasilian Belemissä ovat nousseet pilviin.
Belemin ilmastokokoukseen 10.–21. marraskuuta odotetaan noin 50 000:ta osallistujaa. Uutistoimisto AFP:n tietojen mukaan Belemin hotellit tarjoavat kokousväelle huoneita noin 1 200 dollarin eli hieman yli tuhannen euron vuorokausihinnalla. Airbnb-majoituksessa osa hinnoista on vielä korkeampia.
Ympäristöneuvos Outi Honkatukia ympäristöministeriöstä vahvistaa, että majoitusongelma Brasilian Belemissä on todellinen. Hän on osallistunut useisiin YK:n ilmastokokouksiin, viime vuonna EU:n pääneuvottelijana.
– Olemme huolissamme siitä, voivatko kansalaisjärjestöt osallistua ollenkaan, sanoo Honkatukia.
Hän arvioi, että ympäristöministeriön edustus on todennäköisesti pienempi kuin aiemmissa ilmastokokouksissa. Kokoukseen lähteville Suomen edustajille ei vielä heinäkuun alussa ollut löytynyt lainkaan majapaikkaa Belemistä, mikä oli poikkeuksellinen tilanne.
– Kaikki hotellit ovat täyteen varattuja.
Hinnatkaan eivät ole kohdallaan: normaalisti noin sadan dollarin huoneen hinta on kokouksen aikaan Belemissä noussut tuhannen dollarin paikkeille. Mahdottomia ei voida maksaa jo ministeriön matkustussäännön vuoksi.
Globaali etelä hinnoitellaan ulos?
Useat EU-maat ovat Honkatukian mukaan varautuneet pienentämään Brasilian ilmastokokoukseen osallistuvien edustajien määrää. Tällä tietoa matkaan on monista EU-maista lähdössä noin kolmanneksen pienempi delegaatio kuin aiempiin ilmastokokouksiin.
Niukkojen ja kalliiden hotellihuoneiden ongelma koskee niin kansallisia delegaatioita, kansalaisjärjestöjä kuin mediaakin.
– En ole koskaan nähnyt tällaista tilannetta. Globaalin etelän edustajilla – etenkin ruohonjuuritason aktiiveilla, alkuperäiskansojen edustajilla ja kansalaisjärjestöillä – on jo muutenkin suuria esteitä ja vaikeuksia osallistumisensa tiellä. Nyt he ovat joutumassa kokonaan hinnoitelluiksi ulos, sanoi Mariana Paoli Christian Aid -järjestöstä AFP:lle.
Brasilialainen Paoli on aiemmin osallistunut useisiin YK:n ilmastokokouksiin.
Myös moni suomalainen järjestö joutuu jättämään ilmastokokouksen väliin, arvioi Niko Humalisto Suomen Lähetysseurasta. Hän on suomalaisten kehitysjärjestöjen yhteistyöelimen Fingon ilmasto- ja ympäristöpoliittisen työryhmän puheenjohtaja.
– Kaikki oheistoiminta kärsii merkittävästi. Poliittiset päättäjät tarvitsevat kansalaisyhteiskunnan tukea, jotta he voivat tehdä hyviä päätöksiä, sanoo Humalisto.
Kansalaisyhteiskunta kirittää poliittisia päättäjiä kohti riittäviä ratkaisuja ilmastokriisin torjumiseksi, hän tarkentaa. Humaliston mukaan vaarana on, että kokouksen taustalla pääsevät voimakkaasti lobbaamaan esimerkiksi fossiiliteollisuuden edustajat, joilla on enemmän rahaa käytettävissä kuin kansalaisjärjestöillä ja tutkijoilla.
Symbolinen kokouspaikka
Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva on painottanut Belemin symbolista merkitystä kokouspaikkana. Kaupunki sijaitsee Amazonin suistoalueella eli lähellä Amazonin alueen sademetsiä, jotka ovat vaarassa ilmastonmuutoksen ja metsänhakkuun vuoksi.
Brasilia on isännöinyt mittavia kansainvälisiä tapahtumia aiemminkin, etenkin Rio de Janeirossa.
Ympäristöneuvos Honkatukian mukaan Belem ei ehkä ylipäätään ole paras mahdollinen valinta suuren kansainvälisen kokouksen näyttämöksi.
– On tiedossa, että siellä ei ole paljon hotellikapasiteettia, hän sanoo.
COP30-ilmastokokouksen toimitusjohtaja ja Brasilian ympäristöministeriön ilmastonmuutosvastaava Ana Toni myöntää AFP:n haastattelussa majoitusongelmat mutta tyrmää spekulaatiot kokouksen siirtämisestä.
AFP kertoo, että Brasilian kuluttajaviranomaiset ovat ottaneet Belemin suurimpiin hotelleihin yhteyttä hinnoittelun ongelmista, mutta hotelliala on syyttänyt viranomaisia uhkailusta.
Ennakkotietojen mukaan ilmastokokoukseen osallistujille ollaan varaamassa tavallisten majoituspaikkojen lisäksi kaksi risteilyalusta, joiden hytteihin mahtuisi yhteensä enimmillään 6 000 ihmistä.
Päästövähennykset etusijalla
Belemin ilmastokokouksessa on tarkoitus tehdä päätöksiä muun muassa indikaattoreista, joilla ilmastonmuutokseen sopeutumista seurataan maailmanlaajuisesti. Ennen kokousta odotetaan maailman mailta uusia päästövähennyssitoumuksia.
Toistaiseksi uuden päästövähennyssitoumuksen on antanut vain pieni osa maailman maista. EU-komissio esitti heinäkuun alussa, että EU:n päästöjä tulisi vähentää vuoteen 2040 mennessä 90 prosentilla vuoden 1990 päästöihin verrattuna.
Nyt voimassa olevilla, vuoteen 2030 asti ulottuvilla tavoitteilla ollaan arvioiden mukaan noin 2,5–3 asteen lämpenemisen polulla verrattuna teollistumista edeltäneeseen aikaan.
– Mahdollisuudet rajata lämpeneminen 1,5 asteeseen ovat käymässä erittäin vähiin. Erityisesti suurten talouksien tavoitteilla ja toimilla on suuri merkitys, sanoi Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin ympäristöministeriön tiedotteessa kesäkuussa.
Viime kokous toi laihan sovun
Kaksi edellistä YK:n ilmastokokousta ovat tuottaneet riittämättömiä tuloksia etenkin köyhien maiden näkökulmasta.
Vuoden 2024 kokous Azerbaidzhanin Bakussa venyi yliajalle, mutta kokouksessa hyväksyttiin lopulta sopimus, jonka mukaan kehittyneiltä mailta kehittyville maille suunnattava ilmastorahoitus nousee ainakin 300 miljardiin dollariin vuodessa.
Kehittyvät maat olivat vaatineet summaksi vähintään 500:aa miljardia dollaria vuodessa. Saavutettu rahoitus ei ole läheskään riittävä, arvioivat tuoreeltaan muiden muassa Intia ja maailman vähiten kehittyneiden 45 maan yhteistyöryhmä.
Vuonna 2023 Dubain ilmastokokouksessa saatiin aikaan päätös siitä, että maailman olisi aloitettava irtautuminen fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Pitkään väännetty päätöslauselma ei kuitenkaan ole valtioita sitova.
Vuonna 2015 allekirjoitetun Pariisin ilmastosopimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen tulisi pysäyttää selvästi alle kahteen asteeseen – mieluummin enintään 1,5 asteeseen. Tavoitteesta ollaan nyt selvästi jäämässä.