Sadan metrin kaikkien aikojen nopein suomalaisjuoksija Samuli Samuelsson jaksaa hymyillä, vaikka lähtökohta kauteen ei olekaan optimaalinen.
Ikaalisten Urheilijoita edustavan pikakiiturin tilanne on kuitenkin huomattavasti aurinkoisempi kuin viime vuonna kesän jälkimmäisinä kuukausina. Samuelsson, 29, ehti kisaamaan viime kesäkuussa 100 metrillä vain kolmessa kilpailussa, kunnes kantapäävaiva päätti olympiakauden jo varhaisessa vaiheessa.
Samuelssonia vaivasi niin kutsuttu Haglundin kantapää eli luupiikki kantaluussa, ja juoksija oli lopulta pakotettu syyskuussa leikkauspöydälle.
– Luuta piti hioa kantapäästä pois, ettei se hio akillesjänteen limapussiin ja aiheuta tulehdusta ja kipua. Se (leikkaus) oli ainoa asia, mitä pystyi tässä tilanteessa uran jatkon kannalta tekemään. Siksi päätös oli myös helppo tehdä, jotta vielä vuoteen 2028 pystyn urheilemaan, Samuelsson toteaa.
Toipuminen leikkauksesta sujui hyvin ja jopa etuajassa. Samuelsson ei kuitenkaan tavoittele alkukaudesta kuuta taivaalta, sillä hän palasi normaaliharjoitusten pariin vasta helmikuun lopulla.
– Kahden kuukauden päästä on SM-kisat, ja uskon, että pystyn olemaan ihan hyvässä kunnossa silloin, Samuelsson viittaa elokuun alkupäivinä Espoossa järjestettäviin Kalevan kisoihin.
Pilkunviilaus ei kiinnosta
Samuelsson ruuvasi miesten 100 metrin Suomen ennätyksen toissa kesänä muotoon 10,12, mutta enää hänen pääpainonsa ei ole satasella. Nyt Samuelssonin keskittyminen on entisellä päämatkallaan 200 metrillä.
Helsinkiläistynyt sprintteri puhuu "romanttisesta ajatuksesta", jossa hän voisi päättää uransa sekä 100 että 200 metrin Suomen ennätysjuoksijana.
– Pystyisinkö ehkä ottamaan pari sadasosaa vielä satasen ajastani? Varmaan kyllä, mutta se on aika pilkunviilausta sitten. Oma läpimurtoni Suomen kansallisen tason kärkeen alkoi 200 metriltä, ja haluan katsoa, missä rajani menevät sillä matkalla, Samuelsson perustelee.
Samuelssonin kilpakumppanin Samuel Purolan Suomen ennätys on 20,45. Samuelsson on pinkonut kakkosen parhaimmillaan kahdeksan vuotta sitten aikaan 20,73.
Pikajuoksijalta vaaditaan 200 metrillä paljon nopeuskestävyyttä sekä juoksutaitoa kaarteessa.
– Viime vuosina viimeinen 50 metriä on ollut aika ankeaa menoa, kun pääfokukseni on ollut 100 metrillä. Tavoitteena on, ettei juoksu katkeaisi ollenkaan, Samuelsson kuvailee 200 metrin kokemuksiaan.
Samuelsson jatkaa kilpailemista myös 100 metrillä, sillä 200 metrin kisoja on kalenterissa harvakseltaan.
"Ikähaarukka on noussut"
Samuelsson ei ole pikajuoksijana enää kaikkein nuorimmasta päästä, sillä hän täyttää juhannuksen jälkeen 30 vuotta. Sprintteri uskoo silti pystyvänsä vielä nousemaan uransa parhaaseen vauhtiin.
Samuelsson kaivaa muististaan Linford Christien ja Justin Gatlinin nimet. Christie voitti 1990-luvun alussa yli 30-vuotiaana 100 metrin olympiakultaa, MM-kultaa ja EM-kultaa. Gatlin juhli puolestaan 100 metrin maailmanmestaruutta vuonna 2017 ollessaan 35-vuotias.
– Kun katsoo urheilijoita kansainvälisellä tasolla, ikähaarukka on noussut. Vammoista ja muista vaivoista pystytään palautumaan paremmin kuin ennen ja harjoittelun kanssa osataan ottaa asioita huomioon, Samuelsson arvioi.