Pienessä kodissa sopu antaa sijan isommallekin perheelle sekä runsaalle määrälle tavaroita.
60 neliöinen kahden makuuhuoneen asunto on Iida Lampisen sekä hänen kahden lapsensa, Pepin (6) ja Hillan (5) koti. Lisäksi se on koti myös avomiehelle Jarille, jonka kaksi lasta vierailevat aika ajoin.
– Silloin kun kaikki ovat täällä, loppuu äkkiä tila ja sitä myöten välillä myös hermot, naurahtaa Iida Lampinen hyväntahtoisesti.
Sopu on kyllä vielä toistaiseksi antanut sijaa. Eri perheiden sovun lisäksi sopu kodista löytyy myös erilaisille aikakausille, tyyleille ja muodoille.
– Se on totta. Ostan mistä tykkään enkä hirveästi seuraa mitään tyyliä, Lampinen kertoo.
Eteisessä on Lampisen lempihuonekalu, 50-luvun keinonahkaverhoiltu nojatuoli. Olohuoneen tv-tasoa ei moni arvaa 80-luvun ruskean kirjahyllyn rumiluksen osaksi, joka on maalattu ja saanut uudet vetimet. Iso, vanha senkki on kirpparilöytö 20 eurolla.
– Ostan todella vähän uutena mitään, moni tavara on löytö kirpparilta, joka on saanut lähinnä uuden maalin ja vetimet. Mikään nikkaroija en ole, mutta maalilla saa paljon aikaan ja tauluja on mukava väsätä erilaisista asioista.
– Tykkään hauskoista, erilaisista asioista. Trendeihin kyllästyy helposti, kun niitä näkee joka paikassa, mutta kun ostaa jotain erilaista sitä jaksaa katsella pitkäänkin.
Teksti: Laura Syväoja
Lue koko juttu 22.4.2015 ilmestyneestä Eparista