Naton ulkoministerit aloittivat tiistaina kaksipäiväiseen kokouksen Brysselissä. Mukana oli myös Ruotsi, mutta muista erillään eikä yhtenä sotilasliiton jäsenistä.
Viimeiseen asti diplomaattisena esiintyjänä tunnettu Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg myönsi kiertelemättä kokouksen alkajaisiksi, että hän olisi toivonut Ruotsin jo olevan Naton jäsen tässä tapaamisessa. Stoltenberg viittasi Turkin aiempiin lupauksiin Ruotsin jäsenyyden ratifioinnista ja sanoi odottavansa sen toteutuvan niin pian kuin mahdollista.
Brysseliin niin ikään saapunut Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström olisi luonnollisesti myös toivonut maansa olevan jo jäsen. Hän aikoi tavata kahdenvälisesti myös turkkilaisen kollegansa keskustellakseen asioista.
Billström ei halunnut ennustaa, milloin Ruotsista mahdollisesti tulisi jäsen, vaan totesi Ruotsin jo tehneen kaiken tarvittavan Nato-jäsenyytensä eteen.
Itärajakin esillä
Suomea kaksipäiväisessä kokouksessa edustava ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi myös Suomen olevan hyvin pettynyt Ruotsin jäsenyyden viipymiseen ja kaipasi ratkaisua jo lähiviikkojen aikana.
– Täytyy toivoa, että vielä jouluun mennessä asia nytkähtäisi eteenpäin niin, että Ruotsi saataisiin jäseneksi ihan muutaman viikon kuluessa, Valtonen sanoi.
Stoltenbergiltä kysyttiin hänen illalla pitämänsä tiedotustilaisuuden lopuksi myös Suomen päätöksestä sulkea koko maan itäraja kahdeksi viikoksi. Pääsihteeri toisti saman asian kuin maanantaina ja totesi tilanteen vain osoittavan, että Venäjä käyttää kaikkia keinoja, myös siirtolaisuutta, painostaakseen naapurimaitaan.
Stoltenbergin mukaan Venäjä ei kuitenkaan tule onnistumaan, koska Nato-maat ovat yhtenäisiä ja tukevat toisiaan.
– Luotan Suomeen ja siihen, että he tekevät oikeat päätökset, Stoltenberg vakuutti.
Pääsihteeri kiitti myös Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin apua Suomelle ja sanoi, ettei Natolta ole pyydetty asiassa apua.
"Helvetinmoinen työ"
Brysselin ulkoministerikokouksen yksi pääaihe on Ukrainan tukeminen. Stoltenbergin mukaan Nato-maiden velvollisuutena on toimittaa Ukrainalle tarvittavat aseet, jotta se ei häviä sotaa.
– Se olisi tragedia Ukrainalle, mutta se olisi vaarallista myös meille, Stoltenberg perusteli.
Hän kiitteli uusia aseapulupauksia Saksalta ja Hollannilta sekä lisäsi olevansa vakuuttunut siitä, että myös Yhdysvallat jatkaa Ukrainan tukemista, koska se on myös Yhdysvaltain oman edun mukaista.
Stoltenberg varoi ennustamasta Ukrainan sotatilanteen kehittymistä. Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka rintamalinja ei ole viime aikoina liikkunut paljoa, Ukraina on kyennyt aiheuttamaan Venäjälle huomattavia tappioita.
Latvian ulkoministeri Krisjanis Karins muotoili asian hieman suoraviivaisemmin.
– Ukraina on tehnyt helvetinmoisen työn, Karins sanoi.
Ulkoministeri Valtonen korosti Ukrainan puolustavan itsensä lisäksi läntisiä arvoja ja eurooppalaista elämäntapaa, mutta totesi olevan Ukrainan päätettävä asia, missä tilanteessa mahdollisia rauhanneuvotteluja on aika pohtia. Ulkoministerin mukaan Suomi myös tukee Ukrainaa sen tiellä kohti Naton jäsenyyttä.
Keskiviikkona Naton ulkoministerikokouksen ohjelmassa on Vilnan huippukokouksessa perustetun Naton ja Ukrainan yhteisen neuvoston kokous. Ukrainaa edustaa Brysselissä ulkoministeri Dmytro Kuleba.