Päätös Ukrainan tukemisesta oli iso asia EU:n yhtenäisyydelle, arvovallalle ja päätöksentekokyvylle. Näin arvioi pääministeri Petteri Orpo (kok.) huippukokouksen päättymisen jälkeen Brysselissä torstaina.
Orpo sanoi, että kyseessä on päätös, jota hän oli toivonut näkevänsä pitkään. Orpo näki tämän vahvana viestinä muun muassa Washingtoniin ja Moskovaan.
– Eurooppa on toimintakykyinen. Eurooppa on sitoutunut Ukrainan auttamiseen ja tukemiseen sotilaallisesti ja taloudellisesti, hän sanoi.
Unkari blokkasi joulukuussa 50 miljardin euron Ukraina-avun, joka kuitenkin nyt tuli poliittisten johtajien puolesta hyväksytyksi. Samalla jäsenmaat hyväksyivät myös muut tarkistukset pitkän aikavälin rahoituskehykseen.
Sekä Euroopan parlamentin että jäsenmaiden täytyy hyväksyä päätös.
Ratkaisussa Unkari ei saanut mahdollisuutta veto-oikeuteen, jolla Ukraina-rahoitus olisi voitu estää uudestaan vaikkapa vuoden tai kahden päästä.
Orpo katsoikin, että muut maat pysyivät asiassa yhtenäisinä, päättäväisinä ja vahvoina. Tämä viesti tuli hänen mukaansa hyvin selväksi runsaan kuukauden aikana, joka joulukuun ja helmikuun huippukokousten väliin jäi.
Näin sopu syntyi
Kiinnostavaa Orpon kommenteissa sekä ennen että jälkeen kokouksen on ollut ajatus siitä, että ilman Unkarin taipumista kaikesta rahoituskehyksen välitarkastelussa olisi sovittu 26 maan kesken. Sama ajatus on tullut esiin myös muualta kulissien takaa.
Koska tuollaisen päätöksen voi tehdä vain yksimielisesti, kommentit näyttävät vihjaavan jäsenmaiden mahdolliseen haluun viedä Unkarilta äänivalta unionin arvojen jatkuvan ja vakavan rikkomisen seurauksena. Tällöin päätöksen voisi tehdä 26 maata.
Orpo sanoi, että Ukraina-tukea olisi voitu hoitaa lainarahalla tai kahdenvälisillä sopimuksilla. Unionin monivuotinen rahoituskehys olisi voinut edetä vuoden jatkoajalla, minkä aikana olisi pyritty neuvottelemaan uutta.
Kuitenkin myös äänivallan epääminen olisi tullut Orpon mukaan "ilman muuta" pöydälle.
Orpo sanoo, että pääneuvottelijoiden esittämä taktiikka oli ajaa kaikkien jäsenmaiden yhteistä ratkaisua riittävän vahvalla tahtotilalla. Jos siinä ei olisi onnistuttu, olisi Orpon mukaan istuttu alas ja mietitty jatkoa.
– Se saattoi olla järkevämpi taktiikka kuin se, että olisi tuotu pöydälle jo valmis kiristyspaperi tai vaihtoehtopaperi, hän arvioi.
Saako Unkari nyt pitää äänivaltansa?
Orpo katsoo Unkarin äänivallan epäämisen olleen "pöydän laidalla henkisesti". Hän kuitenkin myös arvioi Unkarin ja muiden EU-maiden välillä kaiken olevan paremmin "kuin ainakin joitakin tunteja sitten".
Ovatko ajatukset Unkarin äänivallan epäämisestä nyt siis jääneet jäsenmaissa taakse?
– Kun nämä päätökset saatiin aikaan, niin tätä tarvetta ei tässä ja nyt ole. Se osoitti sen, että EU:ssa on valmius kaikkein tärkeimpien asioiden äärellä harkita kaikkein kovintakin keinoa, Orpo sanoo.
Hänen mukaansa äänivallan epääminen ei ole yksinkertaista jatkossakaan.
50 miljardin euron Ukraina-tuki
EU:n kaikki 27 jäsenmaata hyväksyivät 50 miljardin euron avun Ukrainalle EU-budjetin sisäisenä, kertoi Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel viestipalvelu X:ssä aiemmin tänään. Unkarin pelättiin asettuvan sovun tielle.
Unkari ei suostunut hyväksymään Ukraina-tukea joulukuun huippukokouksessa, minkä takia poliittiset johtajat kokoontuivat Brysseliin ylimääräiseen huippukokoukseen torstaina. Vaikka ennen kokousta oli yhä laajaa epätietoisuutta tulevasta, sopu asiasta löytyi jäsenmaiden kesken lähes välittömästi kokouksen alkamisen jälkeen.
– Näin saadaan vakaa, pitkäaikainen ja ennakoitavissa oleva rahoitus Ukrainalle, Michel kommentoi X:ssä.
Koska tuki toteutetaan osana EU:n pitkän aikavälin rahoituskehyksen välitarkastelua, myös Euroopan parlamentin täytyy yhä hyväksyä se.
Orban ilmeisesti taipui ennen kokousta
Käytännössä Unkarin pääministeri Viktor Orban ilmeisesti taipui päätökseen kokousta edeltäneessä pienen piiriin tapaamisessa, jossa olivat paikalla Michelin lisäksi Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Italian pääministeri Giorgia Meloni ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
Juuri tämän piirin tiedossa ovat olleet myös mahdolliset varavaihtoehdot, jos Unkari ei olisi taipunut päätökseen.
Politico-lehden mukaan tapaamiseen liittyi myöhemmin myös muiden maiden johtajia. Mukaan tuli esimerkiksi Puolan pääministeri Donald Tusk.
STT kuuli eräältä korkealta EU-virkamieheltä, että paine Unkaria kohtaan oli kova. Aamun keskustelussa käytiin hänen mukaansa läpi toisistaan hyvin eroavia näkemyksiä Ukrainasta.
Varasuunnitelmista ei hänen mukaansa kuitenkaan käyty keskusteluja Orbanin kanssa, vaikka alkujaan yhtenä mahdollisuutena oli pidetty sopimista Ukrainan rahoituksesta 26 maan kesken ja muusta pitkän aikavälin budjetin tarkastelusta 27 maan kesken.
Viimeisten viikkojen aikana tuota ratkaisua alettiin kuitenkin pitää yhä mahdottomampana ja kaiken haluttiin tapahtuvan 27 maan kesken.
Zelenskyi ylisti päätöstä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kiitti päätöksen syntyä.
– On erittäin tärkeää, että päätös saatiin aikaan kaikkien 27 johtajan johdolla. Se osoittaa jälleen EU:n vahvan yhtenäisyyden, hän kirjoitti sosiaalisessa mediassa.
Zelenskyin mukaan rahoitus vahvistaa hänen maansa pitkäaikaista taloudellista vakautta.
Zelenskyi myös puhui EU-johtajille kokouksessa videoyhteyden kautta. Hän sanoi päätöksen lähettävän vahvan signaalin paitsi yli Atlantin myös koko maailmalle siitä, että sääntöpohjainen maailmanjärjestys kestää kaikki haasteet.
– EU on osoittanut, että sen lupaukset merkitsevät ja että se tekee töitä koko Euroopan hyväksi, hän sanoi puheessaan.
Hän myös muistutti, että etenkin tänä vuonna Euroopan on osoitettava johdonmukaisuutta ja tehokkuutta päätöksenteossaan. Hänen mukaansa Venäjän hyökkäyskapasiteetti Ukrainaan on kasvanut muun muassa Pohjois-Korealta saadun aseavun myötä.
Zelenskyi sanoi myös, että Ukrainan aseapua tulisi tehostaa perustamalla oma Ukrainan tukirahasto Euroopan rauhanrahaston sisälle.