Uutta hallitusta aletaan rakentaa kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien varaan. Hallitusneuvottelut ja hallitusohjelman valmistelu alkavat ensi viikolla Säätytalolla Helsingissä.
Oikeistopuolueista koostuva hallituspohja on näyttänyt hyvin selvältä jo jonkin aikaa. Hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) vahvisti kokoonpanon tänään tiedotustilaisuudessa.
Orpo sanoi pitävänsä ilmiselvänä, että neuvotteluihin lähtevillä puolueilla on eroja. Suurimmaksi haasteeksi hän luonnehti julkisen talouden sopeuttamisen kokonaisuuden.
– En koe, että niissä asioissa, joissa on eroja, ettemmekö pystyisi löytämään pragmaattisia ratkaisuja. Kokonaisuus on se, mikä ratkaisee.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että mitään niin suurta erimielisyyttä puolueiden välillä ei ole, ettei niistä voisi neuvotella. Hän sanoi, että varsinaisia sopimuksia tai sitoumuksia ei ole hallitustunnusteluissa vielä tehty.
Myös RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson uskoo, että keskustelemalla on mahdollista löytää ratkaisuja vaikeissakin asioissa, kuten maahanmuuttokysymyksissä.
– Itse luotan siihen, että Suomessa pystymme sopimaan asioista, hän sanoi.
Isoista kysymyksistä vielä erimielisyyttä
Orpon tavoitteena on, että Suomessa on kesäkuussa toimintakykyinen enemmistöhallitus.
Ennakkoon on arvioitu, että kokoomuksen ja RKP:n sekä toisaalta perussuomalaisten välillä on soviteltavaa etenkin maahanmuuttopolitiikassa. Myös EU-politiikkaan ja ilmaston- ja ympäristönsuojeluun liittyy hyvin eriäviä näkemyksiä.
Perussuomalaiset haluaa, että hallitusneuvotteluissa edetään niin, että jokaisella politiikan sektorilla turvallisuuteen, talouteen ja huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset ovat ensisijaisia.
– Aivan varmasti tulee olemaan vaikeat neuvottelut, ennakoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Lulu Ranne.
Hän sanoi, että ilmastotavoitteiden osalta neuvotteluihin käyvien puolueiden yhteinen tavoite on se, että Suomi on "päästöttömämpi".
– Satsaamme ympäristöystävälliseen teknologiaan, mutta aikataulu ja tekniset vaihtoehdot ja ratkaisut ovat ehkä ne, joissa meillä on erilainen näkymä.
Ranne sanoi uskovansa, että "kun mennään faktat edellä, yhteisiä ratkaisuja löytyy".
– Kaikkien kannattaisi unohtaa sellainen kuvitelma, että Suomen talous kestäisi ilmasto- tai energia- tai maahanmuuttopolittikkaa, joka kuormittaa taloutta lisää tai velkaannuttaa tai nostaa veronkorotuspaineita, hän sanoi.
Henriksson: Luottavaisin mielin kohti Säätytaloa
RKP:n Henriksson kertoi puolueen lähtevän luottavaisin mielin kohti Säätytaloa hallitusneuvotteluihin. Hän kertoi olleensa mukana neljä kertaa hallitusneuvotteluissa, eivätkä yhdetkään ole olleet helpot. Hän sanoi olevansa aivan varma, ettei tästäkään hallitusneuvottelusta tule helppoa. Henriksson kuitenkin uskoo, että jos tahtoa löytyy, löytyvät tiet myös eteenpäin.
Suuri enemmistö RKP:n eduskuntaryhmästä sanoi Henrikssonin mukaan neuvotteluille kyllä. Vain yksi edustaja, Eva Biaudet, oli asiasta toista mieltä. Biaudet ei ole tehnyt ratkaisua siitä, aikooko hän tukea perussuomalaisten ja RKP:n yhteistä hallitusta.
– Mielestäni RKP:n olisi pitänyt tehdä töitä sen eteen, että tulee sinipunahallitus, Biaudet sanoo STT:lle.
Biaudet korostaa, että ryhmä teki päätöksen neuvotteluihin lähtemisestä. Hän sanoo, että hallitusta tai hallitusohjelmaa ei ole vielä olemassa, joten kysymys niiden tukemisesta on ennenaikainen.
– Koko ryhmä haluaa vahvasti, että omat näkemykset näkyvät hallitusohjelmassa, ja puolueen puheenjohtaja sanoo, että emme lähde mukaan tekemään perussuomalaista politiikkaa. Varmasti tässä on vielä neuvoteltavaa ennen kuin pystyy vastaamaan tuollaiseen kysymykseen.
Helsinkiläinen Biaudet on vastustanut hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa.
– Ei ole mitään hallitusta eikä ohjelmaa vielä. Kyse oli neuvotteluihin lähtemisestä.
Essayah: Ennakkovaikuttamista EU:ssa pitää parantaa
Kristillisdemokraatit ei toistaiseksi ole esittänyt varsinaisia kynnyskysymyksiä yhteistyölle hallitustunnustelujen aikana. Puheenjohtaja Sari Essayah nosti jälleen esiin, että ennakkovaikuttamista EU:ssa pitää parantaa.
– Tunnusteluvaiheessa ei muodosteta hallituksen EU-poliittisia linjauksia, hän kuitenkin sanoi.
Hallitusneuvotteluiden aikana jokin puolue voi jättäytyä neuvotteluista pois ja jokin toinen ryhmä tulla uutena mukaan. Jos hallitusneuvottelut epäonnistuvat, vaihtuu tunnustelija ja prosessi alkaa alusta.
SDP:n Marin pelkää, että kokoomuksen esittämistä sopeutuksista aiheutuisi erittäin pitkät jäljet
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin sanoo olevansa huolissaan siitä, mitä Orpon valitsema hallituspohja tarkoittaa etenkin heikoimmassa asemassa oleville ihmisille.
Marin sanoo pitävänsä todennäköisenä, että jos kokoomuksen aiemmin esittämät menosopeutukset toteutuvat sellaisenaan, siitä aiheutuisi yhteiskuntaan "erittäin pitkät jäljet pitkäksi aikaa".
Hän toistaa kuitenkin toivovansa, että maahan saadaan nopeasti toimintakykyinen hallitus.
Oppositioon jäämässä olevat SDP ja vasemmistoliitto tuomitsivat oikeistopohjan tuoreeltaan myös tiedotteilla.
SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen sanoo tiedotteessa, että perussuomalaiset on valmis kuittaamaan kokoomuksen kylmän talouspolitiikan vain saadakseen maahanmuutto- ja EU-politiikkaan muutoksia.
– Kokoomukselle tämä sisäänpäin kääntyminen sopii, kunhan (perussuomalaisten Riikka) Purra suostuu valtiovarainministerinä toteuttamaan kokoomuksen talousohjelmaa. Tämän tulemme näkemään, Mäkynen sanoo.
"Kovia aikoja sairaille ja vanhuksille"
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo luonnehtii hallituspohjaa maan historian oikeistolaisimmaksi. Hän ennakoi sen enteilevän kovia aikoja työntekijöille, sairaille ja vanhuksille.
Sekä Mäkynen että Saramo kiinnittävät huomiota erityisesti kokoomuksen säästötavoitteeseen. Puolue on linjannut tavoitteeksi sopeuttaa valtiontaloutta tällä vaalikaudella kuuden miljardin euron edestä. Mäkynen olettaa, että sopeutus on käytännössä vielä isompi, kun samalla kokoomus haluaa panostaa esimerkiksi puolustukseen.
Molemmat ennakoivat leikkauksia työttömyysturvaan.
– Työmarkkinoille Orpon konservatiivinen oikeistohallitus lupaa epävakautta ja epävarmuutta. Työttömyysturvan leikkaus on kokoomuksen lempikohde säästöille, ja se tulee ajamaan monet työttömät taloudellisesti ahtaalle samalla, kun hinnat nousevat, Mäkynen sanoo.
– Ensimmäisenä hallituksen tähtäimessä on mitä ilmeisimmin asumistuki ja työttömyysturva, sanoo puolestaan Saramo.
Ohisalo ihmetteli RKP:n ratkaisua
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo kummasteli, kuinka helppoa RKP:lle oli vaihtaa hallituspohjaa. Itse oikeistopohjaa hän ei pitänyt yllättävänä.
– Kun katsoo neljä vuotta taaksepäin, oppositiossa aika yhtenäisesti kokoomus, ps, kd ovat tehneet sen osalta, että vaikkapa hallituksen ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa on vastustettu. Ihmisoikeuksien edistämistä on vastustettu ja EU-politiikkaa on vastustettu. Sinänsä näin hyvin mahdollisena tämän pohjan, joka nyt lähtee neuvotteluihin.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli kertoi, että kokoomus on kunnioittanut puolueen halua mennä oppositioon, eikä mitään maanittelua ollut havaittavissa.
––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––
Korjattu uutista klo https://15.06: Orpon titteli on nyt hallituksen muodostaja, ei hallitustunnustelija, kuten aiemmin virheellisesti kerrottiin.