Hallituksen esitys toimeentulotuen saajien asumismenoista säästämiseksi on perustuslain mukainen, kunhan sitä vielä täsmennetään, katsoo eduskunnan perustuslakivaliokunta. Valiokunta oli lausunnossaan yksimielinen. Perustuslakivaliokunta on antanut esityksestä lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.
Hallituksen esityksen mukaan toimeentulotuen saajat ohjattaisiin jatkossa hankkimaan halvempi asunto, jos heidän vuokransa ylittää vuokranormin.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin (kok.) mukaan valiokunta katsoi, että lakiin voidaan ottaa asumismenojen normittaminen perustuslain estämättä. Vastaavaa normitusta on Kelan käytännöissä jo Vestmanin mukaan tehty.
– Perustuslakivaliokunta totesi, että perustuslaki ei edellytä, että minkä hintaiset tahansa asumismenot tulisi toimeentulotuella kattaa. Jos omasta kotikunnasta ei löydy asumisnormin täyttävää asuntoa, on sitä katsottava laajemmalta alueelta. Perustuslakivaliokunta ei nähnyt tälle perustuslaista johtuvaa estettä, Vestman sanoi STT:lle valiokunnan kokouksen jälkeen torstaina.
Kolme kuukautta aikaa
Hallitus esittää, että jos normin ylittäville menoille ei löydy laissa määriteltävää erityistä perustetta, olisi toimeentulotuen saajalla kolme kuukautta aikaa muuttaa halvempaan asuntoon, jotta hänen tukiaan ei leikattaisi. Hallituksen tavoite on, että lainmuutos astuisi voimaan ensi vuoden heinäkuussa.
Muutoksen on laskettu vähentävän toimeentulotukimenoja 31 miljoonalla eurolla, mikä jakautuu puoliksi kuntien ja valtion kesken. Työllisyyden lasketaan kasvavan 1 200 työllisellä. Hallituksen esityksessä lasketaan, että yli 56 000 toimeentulotukiasiakasta asuu nykyään asunnossa, jossa menot ylittävät Kelan asumismenonormin.
Esitys sai voimakasta kritiikkiä lausuntokierroksella. Monet esitystä kommentoivat tahot huomauttivat muun muassa, että edullisista vuokra-asunnoista on jo ennestään pulaa varsinkin kasvukeskuksissa ja että muuttopakko voi ajaa toimeentulotuen saajat entistä ahtaammalle.
Kriteerit ilmi
Linjauksessaan perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitää täsmentää normitusta koskevaa asetuksenantovaltuutta. Laissa pitää käydä selkeämmin ilmi, mihin kriteereihin normitus perustuu.
Valtioneuvosto säätää asetuksella asumismenojen katosta, ja siinä pitää huomioida esimerkiksi asumismenojen kuntakohtaisuus.
Toiseksi perustuslakivaliokunta edellytti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan tulee täsmentää lakia sillä tavalla, että siinä olevat erityiset perusteet poiketa asumismenojen katosta tehdään oikeusharkintaiseksi.
Viranomaisen tulee siten ottaa erityisperusteet huomioon toimeentulotukipäätöksen teossa, jos kriteerit täyttyvät. Perusteita voivat olla esimerkiksi pitkäaikainen, vakava sairaus, vammaisuus tai korkea ikä.
Heikki Vestmanin mukaan valiokunta katsoi, että koska toimeentulotukea koskevalla lainsäädännöllä on yhteys vähimmäisturvaan, pitää tämän jo siksi olla oikeusharkintaista.
– Hallituksen esityksen perusteella oli epäselvää, tuleeko tässä käyttää oikeusharkintaa vai tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
Vestmanin mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunta pystynee nämä asiat mietinnössään täsmentämään.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee hallituksen esityksestä mietinnön.
---
Korjattu aiempaa uutista klo 21.27: Otsikossa ja jutun alussa luki aiemmin, että lakiesitys oli perustuslakiovaliokunnan mukaan perustuslain mukainen. Muokattu muotoon, että lakiesitys vaatii täsmentämistä ollakseen perustuslain mukainen.