Pe­rus­tus­la­ki­va­lio­kun­ta ko­koon­tui ar­vioi­maan kään­ny­tys­la­kiin tehtyjä vii­lauk­sia

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Heikki Vestman saapui perustuslakivaliokunnan kokoukseen. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen Heikki Vestman saapui perustuslakivaliokunnan kokoukseen. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Eduskunnan perustuslakivaliokunta aloitti tänään kello yhdeksältä kokouksensa, jossa valiokunta jatkaa käännytyslaiksi kutsutun poikkeuslain käsittelyä.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) kertoi toimittajille, että aamupäivän kokouksessa valiokunta kuulee asiantuntijoita ja käy valmistavan keskustelun. Vestmanin mukaan tavoitteena on, että valiokunnan lausunto valmistuu iltapäivällä.

Kiistelty laki lähetettiin tällä viikolla SDP:n vaatimuksesta ylimääräiselle kierrokselle perustuslakivaliokuntaan, joka on jo kertaalleen antanut laista lausunnon. Nyt toisella kierroksella valiokunta ei enää syynää lakiesitystä läpi kokonaisuudessaan.

– Perustuslakivaliokunta arvioi nyt sitä, täyttääkö hallintovaliokunnan mietintöluonnos perustuslakivaliokunnan ponnessa olevan vaatimuksen, että maahan pyrkiville henkilöille pitää olla jälkikäteinen oikeusturvakeino, jonkinlainen sellainen, Vestman sanoi kokoukseen saapuessaan.

Valiokunnassa kuultavina ovat muun muassa eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, professorit Mikael Hidén ja Janne Salminen, tiedustelukeskuksen johtaja, eversti Mikko Lehmus Rajavartiolaitoksesta sekä hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas (ps.). Lisäksi valiokunta saa kirjalliset lausunnot professori Olli Mäenpäältä ja professori Tuomas Ojaselta.

Valiokunnan iltapäivän kokouksen on määrä alkaa kello 14.

Osa demareista vastustaa

Käännytyslain taakse tarvitaan eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistö, jotta se voitaisiin säätää kiireellisenä ja saataisiin voimaan tällä vaalikaudella. Lain läpimenon kannalta avainasemassa on oppositiopuolue SDP, jonka eduskuntaryhmä on jakautunut suhtautumisessa käännytyslakiin.

STT:n tietojen mukaan SDP:n eduskuntaryhmässä on yhdeksän edustajaa, jotka suhtautuvat kriittisesti käännytyslakiin. Heistä osa puntaroi vielä lopullista kantaansa.

SDP:n kansanedustajista Nasima Razmyar on ilmoittanut, ettei aio äänestää käännytyslain puolesta. Demareista myöskään Elisa Gebhard, Timo Harakka ja Matias Mäkynen eivät Helsingin Sanomien mukaan aio äänestää lain puolesta, jos se etenee eduskunnan suureen saliin.

Gebhard, joka on perustuslakivaliokunnan varajäsen, saapui tänään aamulla paikalle valiokunnan kokoukseen. Hän ei antanut kommentteja medialle.

Oppositiopuolueet vihreät ja vasemmistoliitto, joilla on yhteensä 24 kansanedustajaa, vastustavat käännytyslakia. Lisäksi hallituspuolue RKP:n Eva Biaudet on sanonut, ettei kannata käännytyslakia.

Viiden kuudesosan enemmistö lasketaan annetuista äänistä, joihin ei lueta tyhjiä tai hylättyjä ääniä. Se tarkoittaa, että täysistunnossa ei-ääniä saa olla korkeintaan 33, jotta poikkeuslaki voidaan julistaa kiireelliseksi.

Täysistuntoon ensi viikolla

Kun perustuslakivaliokunta todennäköisesti antaa tänään vihreää valoa käännytyslaille, voi hallintovaliokunta sen jälkeen viimeistellä oman mietintönsä. Valiokunnan kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, mutta se voisi olla mahdollisesti maanantaina.

Käännytyslain on ennakoitu tulevan täysistuntoon ensimmäiseen käsittelyyn tiistaina. Äänestysten vuoro voisi olla ensi viikon perjantaina.

Käännytyslailla halutaan estää tietyissä tilanteissa ihmisten maahanpääsy Suomeen ilman oikeutta turvapaikanhakuun itärajalla ja sen läheisyydessä, elleivät he ole esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa. Rajan ylittäneet käännytettäisiin pois Suomesta.

Lain soveltaminen olisi maantieteellisesti ja ajallisesti rajattua sekä erittäin korkean kynnyksen takana esimerkiksi tilanteissa, joissa kansalliseen turvallisuuteen kohdistuu vakava uhka. Päätös lain soveltamisesta voitaisiin tehdä enintään kuukauden ajaksi kerrallaan.

Ilmoita asiavirheestä