Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai perjantaina valmiiksi lausuntonsa työtaisteluoikeuden rajoittamista koskevasta lainsäädännöstä. Valiokunta katsoi, että lakiesityksellä ei puututa työtaisteluoikeuden keskeiseen sisältöön, sanoi valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.).
Laki voidaan Vestmanin mukaan käsitellä pääosin tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Vestmanin mukaan lain säännöstä työntekijän velvollisuudesta maksaa hyvitysmaksua työnantajalle on välttämätöntä korjata.
Esityksessä ehdotetaan, että työntekijä, joka jatkaa työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaa tuomioistuimen tuomiossa lainvastaiseksi todettua työnseisausta vielä senkin jälkeen, kun työnantaja on ilmoittanut hänelle tuomiosta, on velvollinen maksamaan työnantajalleen hyvitystä 200 euroa. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että sääntely tuomiosta ilmoittamisesta jää laissa liian väljäksi, joten sitä tulee täsmentää.
– Valiokunta katsoo, että se sääntely on liian väljää menettelyn osalta. Tästä syystä sitä on välttämätöntä muuttaa, jotta laki voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, Vestman sanoi toimittajille perustuslakivaliokunnan kokouksen jälkeen.
Valiokunnan mukaan poliittisten lakkojen ja myötätuntotyötaistelujen määrittelyä on myös syytä täsmentää.
– Valiokunta katsoo, että tältä osin parempi olisi täsmällisempi ja tarkkarajaisempi sääntely, Vestman sanoi.
Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle, joka laatii työrauhalainsäädännöstä mietinnön.
"Lisää tarkkuutta ja täsmällisyyttä"
Valiokunnan lausunto ei ollut yksimielinen, vaan SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen.
Valiokunnassa istuvan Johannes Koskisen (sd.) mukaan eriävä mielipide liittyy poliittisten työtaistelujen ja myötätuntotyötaistelujen määrittelyyn. Eriävän mielipiteen jättäneet edustajat haluaisivat lakiin lisää tarkkuutta ja täsmällisyyttä.
– Meidän näkemyksemme mukaan sekä poliittisia työtaisteluja että myötätuntotyötaisteluja koskevat säännökset ovat niin epämääräisiä ja vaatisivat niin mittavia selvennyksiä ja tarkkarajaistamisia, että katsoimme, että se pitää laittaa niin sanotusti ponnen taakse. Eli tavallisen säätämisjärjestyksen käyttämisen ehtona on, että näitä kohtia olennaisesti juuri tämän täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden osalta parannetaan, jotta ei liiaksi loukattaisi työtaisteluoikeutta perusoikeutena, Koskinen sanoi toimittajille valiokunnan kokouksen jälkeen.
– Tässä on nyt isot odotukset työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, että pystyttäisiin olennaisesti muuttamaan tekstejä, Koskinen sanoi.
Vestman tyrmää puheet kiirehtimisestä
Vestman tyrmäsi puheet siitä, että työrauhalainsäädännön käsittelyä perustuslakivaliokunnassa olisi kiirehditty, jotta poliittisia lakkoja rajoittava laki voitaisiin saada voimaan mahdollisesti jo vapuksi.
Vestmanin mukaan asiaa on käsitelty valiokunnassa poikkeuksellisen huolellisesti. Hänen mukaansa valiokunnassa on kuultu Suomen parhaita valtiosääntöoppineita ja työrauhaan perehtyneitä työoikeuden asiantuntijoita kahdessa pitkässä kuulemisessa.
– Tätä ei kyllä kiirehtimiseksi voi kutsua, Vestman sanoi.
Hän ei halunnut arvioida työrauhalain voimaantulon ajankohtaa eikä sitä, viivästyttävätkö perustuslakivaliokunnan vaatimat täsmennykset lain valmistumista siinä määrin, että se ei ehdi valmistua vappuun mennessä.
– Perustuslakivaliokunta ottaa kantaa ainoastaan siihen, että voidaanko tämä laki perustuslain estämättä säätää ja sitten tekee näitä valtiosääntöoikeudellisia huomautuksia. Valiokunta ei ota kantaa lain voimaantuloon. Se on mietintövaliokunnan asia, Vestman sanoi.