Kansainvälinen media on jälleen kerran suomalaisten kimpussa. Tällä kertaa ei kyse ole Pisa-tuloksista eikä äitiyspakkauksesta vaan perustulokokeilusta, jonka on suunniteltu alkavan ensi vuoden aikana.
Kelan tutkija Ville-Veikko Pulkka kertoo Suomenmaassa (3.6.), miten länsimaiden lisäksi myös Aasiasta ja Etelä-Amerikasta ollaan yhteyksissä ja kiitellään ennakkoluulotonta ja kunnianhimoista ideaa.
Vastikään Pulkka on kertonut kokeilusta taiwanilaisella televisiokanavalla. Keväällä hän oli avaamassa perustuloa Meksikon senaatille.
Vauraassa Sveitsissä äänestettiin kansalaispalkkaan siirtymisestä viime sunnuntaina. Niin suomalaisittain kuin äänestystuloksen perusteella myös sveitsiläisittäin epärealistiselta kuulostava 2 500 frangin eli 2 260 euron kuukausierä jää toteutumatta.
Ehdotetun suuruinen kansalaispalkka olisi maksanut Sveitsin valtiolle noin 180 miljardia euroa vuodessa. Jotta se olisi pystytty maksamaan, olisi tarve veronkorotuksille ollut hirmuinen.
Äänestäjistä lähes 80 prosenttia ymmärsi varsin hyvin, mistä on kysymys, ja sanoi, kiitos ei veronkorotuksille.
Sveitsi ja Suomi eivät ole ainoita maita Euroopassa, joissa käydään ja on käyty keskustelua perustulosta/kansalaispalkasta. Kuten Suomessa, myös muualla asiaa lähestytään kokeilujen kautta.
Hollannissa kokeilu on alkamassa muutamissa isoissa kaupungeissa. Ranskassa suunnitelmat ovat samantapaisia. Myös Kanadassa viritellään keskustelua perustulon käyttöönotosta.
Perustulosta ei Sipilän hallitus saa sulkaa hattuunsa, joskin vasta se on kirjannut asian ohjelmaansa.
Jo 80-luvulla opiskelijaliikkeessä käytiin kiivasta väittelyä kansalaispalkan eduista ja haitoista. Tuolloin ajatusta tukivat puolueista ainakin keskusta, kokoomus sekä vasemmistopuolue SKDL.
Perustulo tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että jokainen kansalainen saa tililleen kuukausittain tietyn summan rahaa. Perustulo korvaa nykyisen alimman sosiaaliturvan, kuten peruspäivärahan, opintorahan tai kotihoidontuen.
Perustulon saisivat kaikki, mutta mikäli ansiotulot ylittävät tietyn summan, perittäisiin osa tulosta takaisin verotuksen kautta.
Erilaisten tukipaperien kanssa taistelevat taputtavat käsiään. Malli on simppeli ja kohtelee kaikkia kansalaisia tasapuolisesti. Aika ja energia eivät mene byrokratian pyörittämiseen.
Toisinkin asian voi ajatella.
Perustulon pelätään laiskistavan ihmiset. Kun raha tulee tilille automaattisesti, on helppo viettää kevyttä elämää ilman työnteosta, ja etenkin työpaikan hakemisesta, aiheutuvia rasituksia.
Tuskinpa sentään. Perustulo antaa nimensä mukaisesti perustoimeentulon, mutta jotta eläisi, on sen päälle ansaittava myös jotain muuta.
Perustulosta hyötyvät epäsäännöllisiä ja lyhyitä työpätkiä tekevät silpputyöläiset. Ihmiset, jotka eivät tänään tiedä, onko palkkaa tulossa huomenna vai kenties vasta seuraavalla viikolla.
He saavat elämälleen taloudellisen pohjan, joka siltä on tähän saakka usein puuttunut.
Perustulo ei ole halpa vaihtoehto. Vaikka Sveitsissä esillä olleita summia ei meillä tavoitellakaan, riittää mallin rahoituksessa pohdittavaa.
Siksi on hyvä aloittaa riittävän pitkään ja perusteellisesti harkitulla kokeilulla. Näin valuviat selviävät saman tien.
MARJA TYYNISMAA