Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että valtionjohdon kannanotto Gazasta on hallituksen Lähi-itä-linjausten ja Suomen ulkopoliittisten linjausten mukainen. Se tuotiin hänen mukaansa koko hallituksen keskeisten ministereiden tietoon.
Orpo kommentoi asiaa toimittajille eduskunnassa tiistaina. Häneltä kysyttiin, kuittasivatko myös kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset kannanoton.
– Koska tämä on linjan mukainen, toimme sen ja toin sen koko valtioneuvoston keskeisten ministereiden tietoon, Orpo sanoi.
Presidentti Alexander Stubb, Orpo ja ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ottivat maanantaina kantaa Gazan tilanteeseen ja Israelin toimintaan alueella. He muun muassa vaativat Gazan siviilien kärsimyksen loppumista ja sanoivat, että väestön pakkosiirrot ovat sotarikos.
– Ihmisten siirtämistä pois ei voi ikinä hyväksyä minkään ratkaisun yhteydessä. Se on sotarikos, Orpo sanoi tiistaina eduskunnassa toimittajille.
Hänen mukaansa humanitaarinen apu on saatava välittömästi perille. Orpo sanoi myös, että Suomi tukee kahden valtion mallia.
– Eilen valtionjohto totesi, että rauhanneuvottelut on aloitettava siltä pohjalta, että tavoitteena on kahden valtion malli. Tämä on Suomen olemassa olevien linjojen mukainen.
PS:n Mäkelä ei täysin allekirjoita
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä ei täysin allekirjoita Suomen valtionjohdon maanantaista kannanottoa Gazan tilanteeseen ja Israelin toimintaan alueella.
– Sieltä saatava tieto on varsin hajanaista ja voi olla paikoitellen puolueellistakin. En nyt lähtisi sitä näillä tiedoilla dramatisoimaan ja Suomelle kokoaan suurempaa roolia hakemaan, vaan katsoisin, miten asiat etenevät, Mäkelä sanoi STT:lle.
Pääosin hän kuitenkin kuvailee kannanottoa Suomen perinteisen kannan mukaiseksi. Se on hänen mielestään kaikille hallituspuolueille aika selvä.
Palestiinan tunnustaminen ei ajankohtaista
RKP:n puheenjohtaja ja opetusministeri Anders Adlercreutz vaatii keskustelua Palestiinan valtion tunnustamisesta.
Perussuomalaisten Mäkelä arvelee sen olevan Adlercreutzin yksityisajattelua. Palestiinan valtion tunnustaminen ei ole hänestä tällä hetkellä ajankohtaista. Mäkelän mielestä ei ole sopivaa, että konfliktiin otetaan kantaa yhden osapuolen puolesta ja toista vastaan.
– Ei valtion tunnustaminen voi perustua tällaisiin seikkoihin, vaan sen täytyy olla joku valtio, minkä tunnustaa. Ei voi tunnustaa hallintoa ilman valtiota.
Perussuomalaisten linjasta asiaan hän sanoo, että puolue on sitoutunut hallitusohjelmaan ja Suomen ulkopoliittisen linjan noudattamiseen.
– Mutta meillä ei ole mitään erityistä intressiä tunnustaa mitään valtiota sen nopeammin kuin siihen on asialliset perusteet.
Mäkelä ei lähde spekuloimaan sillä, voivatko perussuomalaiset joskus olla hallituksessa, joka tunnustaa Palestiinan.
– Sellaista kysymystä on turha lähteä spekuloimaan tässä tilanteessa. Tämäkään hallitus ei tässä tilanteessa sitä tule tunnustamaan. Me emme tiedä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Voi se olla, että joskus sinne rauha saadaan, kaikki sodat päättyvät aikanaan.
Ylipäänsä Mäkelä on sitä mieltä, että asiaan kiinnitetään Suomessa aivan liikaa huomiota, kun konflikti on kaukana ja Suomi on pieni valtio.
– Tästä vaahdotaan hieman enemmän kuin olisi tarpeellista. Maailmassa riittää erilaisia konflikteja, miksi tämä on juuri se asia, josta Suomen eduskunnassa koko ajan keskustellaan.
Östman: "Ei minun kirjoittamaani"
Myös kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman olisi kaivannut lisäyksiä valtionjohdon maanantaiseen kannanottoon.
– No, eihän se ollut minun kirjoittamaani tekstiä, Östman aloittaa kommenttinsa STT:lle.
Kannanoton mukaan Suomi vaatii Israelia kantamaan kansainvälisen oikeuden mukaisen vastuunsa ja takaamaan humanitaarisen avun pääsyn perille.
Östman sanoo, että tässä kohdassa olisi voinut mainita myös Hamasin. Hänestä on yksipuolista syyttää vain Israelia.
– Koska löytyy vahvaa todistusmateriaalia siitä, että miten Hamas on välillä häirinnyt ja välillä jopa tuhonnut, ampunut nämä humanitaariset avustustoimitukset ja paketit ihan palasiksi, Östman sanoo.
Myöskään mahdollisten painostuskeinojen ei pitäisi koskea Östmanin mukaan vain Israelia vaan myös Hamasia.
Östman pitää hyvänä, että kannanotossa painotettiin vahvasti, että Hamasia vaaditaan vapauttamaan panttivankeja. Hänen mielestään tulitaukoneuvottelut voidaan aloittaa vasta sen jälkeen.
– Jokainen ymmärtää sen, että eihän Israelin valtio voi luopua ja lopettaa niin kauan kuin panttivangit ovat Hamasin hallussa.
Palestiinan tunnustaminen pitkä prosessi
Voisiko kristillisdemokraatit olla hallituksessa, joka tunnustaa Palestiinan valtion?
– En näe, että me tunnustamme Palestiinaa ilman tiukkoja reunaehtoja. Se prosessi on joka tapauksessa pitkä ennen kuin siihen päästään, Östman sanoo.
Östmanin mielestä Palestiinan valtion tunnustaminen ei tuo alueelle rauhaa niin kauan kuin ”vihollismieliset arabimaat” eivät tunnusta Israelin oikeutta olemassaoloon.
Näkemykset Gazasta, Israelista ja Palestiinasta jakavat hallituspuolueita. Östmanin mukaan yhteisiäkin näkemyksiä on.
– Se, mistä olemme varmaan kaikki yhtä mieltä on, että pitäisi saada rauhaa niin Lähi-idässä kuin Ukrainassa. Ja meidän pitäisi saada siviilien kärsimykset loppumaan. Siitä ollaan varmaan yhtä mieltä.