Seinäjoen kaupunki näkyy monella tavalla parhaillaan työn alla olevassa elokuvassa. Etukäteistietojen perusteella avaruuden pääkaupungin voi sanoa olevan yksi Perhoset-elokuvan päätähdistä.
Elokuvan tapahtumista osa sijoittuu Tangomarkkinoille, joten kuvaukset ajoitettiin tapahtumaviikonlopulle. Kohtauksia kuvattiin myös Lakeuden Ristissä, Atrialla, Jouppilanvuorella, Sorsanpesällä, Samburger-grillillä hotelli-ravintola Fooningissa ja Alajoella.
Ohjaaja Jenni Toivoniemi pitää Seinäjokea oikein hyvänä kuvauspaikkana.
– Täällä kaikki on lähellä. Pääkaupunkiseudulla uusien kuvauspaikkojen löytäminen on vaikeaa ja matkustamiseen menee paljon aikaa. Se lisää kustannuksia. Kuvauspäivät ovat kalliita ja niitä tuntuu olevan aina liian vähän.
Yksi asia yllätti pääkaupunkiseudulta tulevan ryhmän. Vaikka eteläpohjanmaalla on tilaa enemmän kuin tarpeeksi, avaruus voi aiheuttaa myös haasteita.
– Lakeudella kuvatessamme huomasimme, että autojen ja kaiken muunkin pitää olla kolmen kilometrin päässä kuvauspaikasta, etteivät ne näy kuvassa, kertoo linjatuottaja Marju Aarnivirta.
Tuttujen paikkojen lisäksi elokuvassa vilahtaa avustajina paikallisia ihmisiä esimerkiksi hotellityöntekijöinä, ohikulkijoina ja koiranulkoiluttajina.
– Elokuvaa tehdessä pyritään suunnittelemaan kaikki ohikulkijoita ja nurmikolle jäänyttä muovipussia myöten. Silti sattuma yllättää tekijät säännöllisesti, Toivoniemi selvittää.
Näyttelijälle tanssikutsu
Tangomarkkinat oli tuotantotiimille entuudestaan vain televisiosta tuttu tapahtuma, jonka kilpailuja elokuvantekijät ovat seuranneet kotisohvalla vanhempiensa kanssa. Tunnelmaan päästäkseen moni vieraili tapahtumapaikalla ennen kuvauksia.
Näin teki myös yhtä päärooleista näytelevä Aksa Korttila.
– Jäin lavan reunalle ujona odottelemaan hakisiko joku tanssimaan. Amadeus Lundbergin esitti viimeisenä kappaleenaan Hopeisen kuun. Silloin ihana herrasmies tuli kysymään, että lähtisinkö parketille.
Paikallisia näyttelijöitä
Korttila esittää Perhoset-elokuvassa Seinäjoelta kotoisin olevaa, työ- ja elinkeinoministerin erityisavustajaa Siiriä, joka kohtaa isänsä kotikaupunkiinsa suuntautuvalla työmatkalla. Isää esittää Jani Volanen.
Seinäjoki ei entuudestaan ollut Korttilalle tuttu.
– Pari hyvää ystävääni ovat Seinäjoelta kotoisin ja heiltä olen kuullut juttuja paikasta. Yksi kavereista sattui olemaan täällä kuvausten aikaan ja ehti näyttämään paikkoja.
Korttila on huomannut, että Etelä-Pohjanmaalla on puhekielessä ihan erilainen rytmi ja nuotti kuin hänen kotiseudullaan Turussa.
Miten eteläpohjalainen murre sujuu näyttelijättäreltä?
– Roolihahmoni on opetellut pois murteesta, mutta vahvoissa tunnetiloissa murre kuuluu hänen puheessaan hetkittäin. Osa tekstistä on kirjoitettu murteella. Alueelta kotoisin oleva tiimiläinen on nauhoittanut mallit repliikeistäni. Niiden kuuntelemisesta on ollut iso apu, Korttila paljastaa.
Autenttista murrettakin elokuvassa voitaisiin kuulla, sillä Perhosissa esiintyy alueelta kotoisin olevia näyttelijöitä. Seinäjokea edustavat Aleksi Holkko, Eeva Soivio ja Ella Lahdenmäki. Hannu-Pekka Björkman on lähtöisin Ilmajoelta.
Kaupunki tukee elokuvaa 40 000 eurolla
Seinäjoen kaupunki on elokuvan yhteistyökumppani. Tämä maksaa kaupungille 40 000 euroa. Tuesta huolimatta kaupunki ei ole saanut vaikuttaa elokuvaan mitenkään. Kyse on PR-hyödystä.
Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pasi Kivisaari on varma siitä, että satsaus saadaan takaisin moninkertaisena. Elokuva tuo Kivisaaren mukaan Seinäjokea esille raikkaalla tavalla esimerkiksi tapahtuma- ja yrittäjäkaupunkina.
– Elokuva antaa kaupungille erinomaista ja positiivista näkyvyyttä. Tämä on mukavaa ja tyylikästä markkinointia.
Positiivisia singnaaleja
Seinäjoki on tunnettu huomiota herättävästä markkinoinnista. Tänä kesänä Seinäjoki kertoo olevansa Sinäjoki, muutama vuosi sitten kaupunki julistautui avaruuden pääkaupungiksi. Yhdessä takavuosien kampanjassa keskityttiin rakkauteen. Silloin kannustettiin hyvinpitelyyn muun muassa muuttamalla perinteisen Jussi-paidan salmiakkikuviot sydämiksi.
– Työ alkaa kantaa hedelmää. Emme halua tehdä latteaa mainontaa, vaan herättää huomiota ja antaa positiivisia signaaleja, Kivisaari sanoo.
Miksi kaupungin markkinointi on tärkeää?
– Meillä on liikaa esimerkkejä taantuvista kunnista. Seinäjoki ei halua olla sellainen. On luotava riittävästi positiivisia asioita, että ihmiset viihtyvät täällä ja muuttavat tänne, Kivisaari selvittää.
Seinäjoki kiinnostaa myös musiikintekijöitä
Seinäjoen kaupunki on saanut viime vuosina julkisuutta myös musiikin kautta. Tänä kesänä radiossa on soinut kappale Seksiä Seinäjoella. Suomen suosituimpiin yhtyeisiin kuuluva Portion Boys julkaisi biisin kesäkuussa. Kappaleessa mainitaan muun muassa Provinssi, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot.
Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä vilahtaa kappaleen musiikkivideolla. Mies ei asettanut ehtoja yhteistyölle.
– En halunnut nähdä etukäteen sanoja. Osasin suurin piirtein ajatella mitä on luvassa. Ilman muutahan kaupungin pitää tällainen tilaisuus ja näkyvyys käyttää hyväksi, Kiiskilä kommentoi tuolloin.
Seinäjoki sai kaupunkilaulun
Trubaduuriduo Kalevauva.fi julkaisi Seinäjoki-nimisen kappaleen viime vuoden helmikuussa. Biisi on osa bändin kaupunkilaulujen sarjaa.
Kappaleiden sanoitukset ovat suoria lainauksia vauva.fi-palstalta. Seinäjoki-biisissä mainitaan esimerkiksi Lakeuden Risti, paini ja pesäpallo, uimahalli ja tekemisen meininki.
Kappaleessa nostetaan esiin myös niin mairittelevia asioita kuten likainen joki ja säästösyistä yöksi sammutettavat katuvalot. Seinäjokinen mielenmaisema on kappaleeseen saatu tiivistettyä näin: vaatimatonta pohjalaista ei ole nähty ja Seinäjoella ollaan ylpeitä ja kauniita. Pääasia on, että kaikessa ollaan Vaasaa parempia.
