Rangaistus oli lopulta yli kuusi vuotta vankeutta.
Keski-ikäinen perheenisä oli tuomittu aiemminkin, mutta huumetuomio tiesi ensimmäistä passitusta vankilaan. Mies ei tiennyt, mitä odottaa. Ensikertalaisena osa tuomiosta pitäisi kenties istua suljetussa vankilassa, mutta ehkä piankin pääsisi avovankilaan ja töihin.
Kolme vuotta myöhemmin mies on edelleen suljetussa vankilassa ja osastolla, jossa pääsee pari kertaa viikossa salille, mutta valtaosa vuorokaudesta kuluu sellissä. Hän ei juurikaan ole saanut tavata yhtä lapsistaan perhetapaamisessa tuomion aikana.
Lapsi on jo täysi-ikäinen. Syytä tapaamisen epäämiselle ei ole kerrottu. Mies ei ole päässyt kertaakaan tuomion suorittamisen aikana lomille, eikä häntä ole suostuttu siirtämään avoimempiin oloihin vuosista huolimatta.
Hän istuu myös nykyisin vankilassa, johon käräjäoikeus ei olisi aiemman päätöksen perusteella sijoittanut häntä tutkintavankeuteen.
Mies ei ole kertomansa mukaan tehnyt ensimmäistäkään rikettä pian päättyvän tuomionsa aikana.
Epäoikeudenmukaisuuden tunnetta ei ainakaan vähennä se, että julkisuudesta on saanut seurata, kuinka esimerkiksi entinen jengipomo ja Katiska-huumevyyhdin toisena johtajana vuosiksi vankeuteen tuomittu Janne Tranberg on tuomionsa aikana kirjoittanut kaksi kirjaa ja tehnyt yhden podcast-sarjan.
Jaffin päälle heitettiin vesi-öljy-seosta
Vankien sijoittelun ongelmat nousivat esiin viikko sitten, kun MTV:n uutiset kertoi katujengijutussa syytetyn someräppäri Milan Jaffin tilanteesta Riihimäen vankilassa. Jaff siirrettiin maaliskuun alussa mielentilatutkimuksesta takaisin Riihimäen vankilaan. Hän palasi osastolle, jolla toinen vanki heitti vuodenvaihteessa hänen päälleen kuumaa vesi-öljy-seosta.
Jaff kertoo olevansa Riihimäen vankilan C3-osastolla muun muassa elinkautisvankien kanssa.
Jaff sanoo STT:lle, ettei tunne vankilassa oloaan turvalliseksi ja että on koettanut selvittää sijoittamisensa syytä. Hänen mukaansa osastolle sijoittamista on perusteltu hänen turvallisuudellaan. Jaff ei ymmärrä perustelua, sillä hän nimenomaan tuntee olonsa turvattomaksi osastolla. Jaff on tällä hetkellä tutkintavanki ja odottaa tuomiota seksuaalirikossyytteisiinsä.
Jaff katsoo, ettei häntä olisi alun alkaenkaan pitänyt laittaa samalle osastolle hänen pahoinpitelemisestään epäillyn suomalaismiehen kanssa. Hänen mukaansa vankilan järjestelmässä oli tieto, että heidän välillään on ollut riitaa ja väkivaltaa jo aiemmin Vantaan vankilassa.
Vuodenvaihteessa olleen epäillyn pahoinpitelyn jälkeen vankilan taholta oli hänen mukaansa pahoiteltu sijoittamista ja sanottu, että se on vahinko. Silti hänet siirrettiin sinne uudelleen.
STT kysyi Riihimäen vankilasta sijoittelusta, mutta vankila ei kommentoi yksittäisiin vankeihin liittyviä asioita.
"Ei vankeuden tarkoitus ole, että koko aika istutaan tutkintavankeudessa"
Suljetussa vankilassa istuva perheenisä on pyrkinyt vaikuttamaan vankeusoloihinsa useaan otteeseen. Hän on vedonnut tutkintavankeusaikana käräjäoikeudelle ja myöhemmin Rikosseuraamuslaitokselle (Rise) tekemissään valituksissa muun muassa terveydenhoidollisiin syihin. Hänet on kuitenkin vastoin käräjäoikeuden aiempaa määräystä pidetty sijoitettuna vankilaan, joka on hänen oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolella.
Mies katsoo, että tuomiostaan valittaminen on itse asiassa syy hänen hyvin rajoitettuihin oloihinsa vankilassa.
– Ei vankeuden tarkoitus ole, että koko aika istutaan tutkintavankeudessa, hän sanoo.
Jos hän ei olisi valittanut käräjäoikeuden huumausainerikostuomiosta, hän kokee, että olisi mahdollisesti jo aikoja sitten päässyt väljemmille osastoille. Valituksensa vuoksi hän on joutunut istumaan toistaiseksi koko tuomionsa tutkintavankina.
– Sellissä on mahdollisuus opiskella englantia ja espanjaa, hän sanoo opiskelumahdollisuuksistaan.
.Melkein päivittäin olemme teeman kanssa tekemisissä.
Edunvalvonta- ja sosiaalineuvoja Ulrika Järvinen Kriminaalihuollon tukisäätiöstä kertoo, että myös moni heihin yhteyttä ottanut vanki kokee, ettei Risen asiakasarvioinnin yksikkö perustele riittävän avoimesti sitä, miten sijoittamispäätökset tehdään.
Vankien sijoittamista koskevat päätökset ovat Järvisen mukaan yksi säännöllisimmistä yhteydenottoaiheista, joita hänelle Kriminaalihuollon tukisäätiöön tulee.
– Melkein päivittäin olemme teeman kanssa tekemisissä, sanoo Järvinen.
Yksi yhteydenoton syy on Järvisen mukaan se, että vanki sijoitetaan aiempaa kauemmas paikkakunnalta, jolla hänen perheensä asuu.
– Toinen sijoitteluun liittyvä, pulmia aiheuttava tekijä on se, että vanki kokee, että hänet sijoitetaan osastoille, joille ei kuuluisi. Puhutaan usein tehostetun valvonnan osastoista, jatkaa Järvinen.
Vankeuslaki ei varsinaisesti tunne tehostetun valvonnan tai rajoitetun toiminnan osastoja. Laissa todetaan, että vankiloissa voi olla osastoja, jotka ovat valvonnalta ja toiminnaltaan erilaisia.
Siinä, mihin vankilaan vanki sijoitetaan, pitäisi lain mukaan huomioida esimerkiksi tämän kotipaikkakunta ja se, että yhteys lähiomaisiin säilyy. Vankilan sisäisissä sijoittamispäätöksissä pitäisi puolestaan lain mukaan arvioida muun muassa vankien oma rangaistusajan suunnitelma mutta myös se, että sijoittaminen on kaikille vangeille turvallista. Sijoittamisen ei pitäisi myöskään mahdollistaa rikosten tekoa vankeusaikana.
Vangeilta salataan osia sijoittamispäätöksistä
Rikosseuraamuslaitoksessa muita tarkemmin valvotummille osastoille sijoitetaan esimerkiksi ihmisiä, joilla on kytkös järjestäytyneisiin rikollisryhmiin.
Vangit eivät kuitenkaan Kriminaalihuollon tukisäätiön saamissa yhteydenotoissa ole Järvisen mukaan myöskään ymmärtäneet tai saaneet riittäviä perusteluja sille, miksi heidät on sijoitettu sinne, missä he ovat.
Näin on STT:n haastattelemien vankien kanssa.
Myös haastatellun perheenisän sijoittamiseen on omalta osaltaan vaikuttanut se, että hänet on tuomittu rikoksesta, joka on tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.
STT:n tietojen mukaan mies ei kuitenkaan ole ollut minkään Suomessa toimineen liivijengin jäsen. Hän kyllä tuntee ihmisiä, jotka ovat olleet. Muun muassa miehen pyyntö päästä ehdonalaiseen hylättiin, ja miehen mukaan näin tehtiin, koska hänen katsottiin olevan yhä järjestäytyneen rikollisryhmän vaikutuspiirissä.
Päätös hämmentää häntä, koska valtaosin häntä on käynyt vankilassa tapaamassa pelkästään hänen vaimonsa ja lapsensa. Mies kertoo lopettaneensa yhteydenpidon vanhoihin tuttaviinsa, joilla on yhteyksiä rikollispiireihin.
– En oikein tiedä, mistä minun pitäisi oikein irtaantua, hän sanoo.
.Yhteydenottoja tulee kohtuullisen paljon.
Vankien keskuudessa syntyvä epätietoisuus sijoittamispäätösten perusteista on tuttua myös Kriminaalihuollon tukisäätiössä työskentelevälle Järviselle. Epätietoisuutta aiheuttaa Järvisen mukaan varsinkin se, jos sijoittamispäätöksessä viranomaiset ovat käyttäneet hyväkseen tietoa, joka on luonteeltaan tai lähteeltään salassa pidettävää. Tällöin kaikkea tietoa ei myöskään perusteluissa näe vanki itse.
– Ymmärrän, että asioilla on kaksi eri puolta, mutta näitä yhteydenottoja tulee kohtuullisen paljon, ja se hämmentää itseänikin, sanoo Järvinen.
Laillisuusvalvoja on vaatinut avoimuutta
Sijoittamispäätösten perusteluihin on puuttunut myös eduskunnan oikeusasiamies, viimeksi viime marraskuussa.
Apulaisoikeusasiamies piti osaa sijoittamispäätösten perusteluja riittämättöminä tapauksissa, joissa oli vedottu yhteyksiin järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Sinänsä sijoittamispäätöksiä ei kantelun ratkaisussa kyseenalaisteta.
Järvistä mietityttää myös se, että Rise on hänen tietojensa mukaan sijoittanut tehostetun valvonnan osastoille myös katujengirikoksista tuomittuja. Nämä voivat hänen mukaansa olla nuoria ihmisiä, jotka jo valmiiksi ihannoivat rikollista elämäntapaa.
– Heillä on mentoreina vanhempia jo pidemmän linjan rikollisia. Tässä voi tulla sellaisia tilanteita, että nuoria käytetään esimerkiksi avunantoon johonkin rikolliseen toimintaan vanhempien vankien toimesta. Kuntoutustoimet ovat hyvin vähäisiä tehostetun valvonnan osastoille ja erityisesti näiden nuorten osalta.