Lauantaina moni suomalainen seurasi Ruotsin euroviisukarsintoja. Suomenruotsalaisen bändin KAJ’n iloinen rallatus saunomisesta loi pitkästä aikaa iloa ja yhteisöllisyyttä suomalaisiin. Tämä oli sellaista, mitä todellakin tarvitsemme tässä hetkessä ja lisää myös tulevaisuudessa.
Tulevaisuuden tulisi herättää ennemmin toivoa kuin pelkoa. Tällä hetkellä meitä kuitwenkin ympäröivät jatkuvasti uutiset, jotka korostavat uhkia, kriisejä ja epävarmuutta.
Sota, taloudellinen epävakaus ja ilmastofanaattisuus täyttävät uutisvirrat ja luovat kuvan, että maailma ja Suomi on jatkuvassa kriisissä. Kun katsoo tulevaisuuteen, ei ole ihmekään, että näiden uutisten myötä niin moni pelkää.
Mutta entäpä, jos jatkuva murehtiminen ja pelkääminen ei olisikaan ainoa vaihtoehto? Entä, jos voisimme oppia nauttimaan elämästä ja luottamaan siihen, että elämä kantaa, vaikka emme voi ennustaa kaikkea, mitä eteemme tulee?
Aikamme suurin haaste ei ehkä olekaan se, että tulevaisuus on epävarma, vaan se, että pelkäämme sitä liikaa. Jos katsomme maailmaa pelon kautta, emme voi elää täyttä elämää.
Ihmisillä on ollut kautta aikojen tarve ennustaa tulevaisuutta ja valmistautua siihen niin kovin täydellisesti, mutta harvoin olemme onnistuneet. Elämä on ennalta arvaamatonta ja juuri se siinä on kiehtovaa.
Mitäpä jos aloittaisimme siitä, että luotamme itseemme ja kykyymme kohdata elämä ja sen tapahtumat? Emme voi hallita kaikkea, mutta voimme päättää siitä, miten suhtaudumme asioihin matkan varrella.
Nykypäivän pelko näkyy jo siinäkin, ettei haluta hankkia lapsia, koska pelätään ilmastonmuutosta, sotaa tai jopa synnytystä etukäteen.
Jos esi-isämme ja isovanhempamme olisivat perustaneet elämänsä tulevaisuuden pelolle ja jättäneet tekemättä asioita sen takia, meillä tuskin olisi nykyistä Suomea ja tätä hyvinvointiyhteiskuntaa.
Luottamus tulevaisuuteen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi olla sokeita ongelmille tai kieltää elämässä eteen tulevia haasteita.
Luottamus tarkoittaa uskoa siihen, että vaikka kohtaamme niitä haasteita, meillä on voimaa ja resursseja selviytyä niistä. Voimme nauttia jokaisesta päivästä ja elää päivän kerrallaan murehtimatta liikaa huomista, koska elämä on lahja.
Luottamus tulevaisuuteen ei synny itsestään, mutta me voimme itse vaikuttaa siihen, minkälaista kuvaa maalaamme maailmasta itsellemme ja lapsillemme.
Luommeko turvaa ja iloa, muistammeko olla kiitollisia niistä asioista, jotka on hyvin ja annammeko lasten olla lapsia?
Kunhan vain pystyisimme päästämään irti jatkuvasta pelosta ja luottamaan siihen, että elämä kantaa meitä – vaikka emme tiedä tarkalleen, minne olemme menossa.
Suomalaiset ovat kautta aikojen löylynneet murheet mielestään saunomalla, joten ehkäpä saunan rauha onkin se salaisuus, joka auttaa meitä kohtaamaan elämän haasteet vahvempina ja sisulla.
Eli tänäkin lauantaina: bara bada bastu!
Pia Sillanpää
PS:n kansanedustaja Kokkolasta