Elektroniset pelit ja sosiaalinen media vievät yhä suuremman osan vapaa-ajastamme. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset viettävät paljon aikaa netissä pelaten ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Pelejä pelataan niin tietokoneella, puhelimella kuin pelikonsoleilla ja sosiaalinen media kulkee kännykässä mukana aina ja kaikkialla.
Pelaamiseen ja sosiaaliseen mediaan yhdistetään usein pelko niiden aiheuttamasta riippuvuudesta. Muita haitallisia vaikutuksia ovat useiden tutkimusten mukaan terveyteen ja ravitsemukseen liittyvät seikat.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekemässä ja Töysän Säästöpankkisäätiön rahoittamassa tutkimuksessa keskityttiin käyttäjien itsensä mielikuviin mahdollisesta riippuvuudesta, terveellisestä ruokavaliosta ja muihin hyvinvointiin vaikuttavista seikoista.
Internetissä toteutettuun tutkimukseen vastasi 34 henkilöä, jotka olivat 18–29-vuotiaita. Vaikka vastaajamäärä jäi melko alhaiseksi, tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Lisäksi osa kysymyksistä oli avoimia: vastaajat saattoivat kertoa niissä vapaasti omista sosiaalisen median ja pelaamisen kokemuksistaan.
Mitä riippuvuus on?
Riippuvuus on käsite, jonka tarkka määrittely on vaikeaa ja siitä on olemassa erilaisia tulkintoja. Ihminen voi olla riippuvainen jostain sosiaalisen median palvelusta tai pelistä. Sen sijaan on syytä erottaa toisistaan riippuvuus ja runsas käyttö.
Henkilö voi viettää runsaasti aikaa tietokoneella, mutta se ei välttämättä tarkoita riippuvuutta, vaan aktiivista harrastamista. Riippuvuutena voidaan pitää tilaa, jossa henkilö laiminlyö arjen välttämättömät toiminnot, kuten opiskelun tai työssäkäynnin, nukkuu liian vähän, syö epäsäännöllisesti ja häntä ei kiinnosta muu kuin pelaaminen tai jokin internetin palvelun käyttö.
Pelkkää pikaruokaa?
Yli puolet vastaajista koki, että heidän ruokavalionsa ei ollut epäterveellinen. Ravitsemukseen on kuitenkin syytä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota, sillä viidennes vastaajista sanoi tiedostavansa, että heidän ruokailutottumuksensa olivat epäterveellisiä.
Pelaamisen takia vastaajat eivät pääsääntöisesti jättäneet aterioita väliin. Vain kaksi vastaajaa koki olevansa melko samaa mieltä siitä, että aterioita jää väliin pelaamisen takia. Myöskään naposteluun ei pelatessa juurikaan sorruttu: viisi vastaajaa oli sitä mieltä, että herkut houkuttelivat pelaamisen yhteydessä. Myös kola- ja energiajuomien käyttö oli yleistä.
Arjen hyvinvointi
Pelaamisella on vaikutuksia arjen hyvinvointiin. Eräs vastaaja totesikin, että ”itsellä pelaaminen kavereitten kanssa lisää omaa jaksamista sosiaalisen kanssakäymisen ja nauramisen takia”. Myös sillä on merkitystä, millaisia pelejä pelataan ja pelataanko yksin vai yhdessä. Vastauksissa kerrottiin yhdeksi pelaamisen eduista myös se, kuinka pelaamalla unohtaa arjen murheet. Pelien maailma on pakopaikka aivan kuten elokuva, jonka avulla voi hetkeksi irtautua todellisuudesta. Hieman yli puolet vastaajista kokikin pelaamisen parantaneen heidän elämänlaatuaan paljon tai erittäin paljon.
Toki kolikolla on kääntöpuolensa, kuten tutkimuksessa havaittiin. Riippuvaiseksi pelaamisesta tunnustautui kuitenkin vain yksi henkilö. Vaikka pelaaminen saattaa olla hyvä tapa rentoutua, se voi myös lisätä ahdistusta, jos pelituokiot venyvät liian pitkiksi ja alkavat hallita elämää.
Ari Haasio
FT, yliopettaja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Mari Salminen-Tuomaala
TtT, dosentti, yliopettaja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Kaija Nissinen
FT, TtL, yliopettaja
Seinäjoen ammattikorkeakoulu