Tässä artikkelissa käsitellään pelejä osana mediakasvatusta. Aluksi käydään läpi pelikasvatusta Pelikasvattajan käsikirja 2:n perusteella. Sitten käsitellään kirjastojen roolia pelikasvatuksessa sekä pelihaastetta, joka kannustaa kokeilemaan erilaisia pelejä. Lopuksi listataan mediakasvatuksen tueksi kehitettyjä pelillisiä materiaaleja.
Uutta oppiainetta ei tarvita. Pelikasvattajan käsikirja 2 (2019) suosittelee sen sijaan laaja-alaista lähestymistapaa pelikasvatukseen sekä kotona että kodin ulkopuolella. Opas jakaa pelikasvatuksen kolmeen toisiaan täydentävään osa-alueeseen: peleillä opettamiseen, peleistä opettamiseen ja pelillistyvään yhteiskuntaan kasvattamiseen (2019: 20). Peleillä voi opettaa monenlaisia asioita näppäintaidoista empatiaan, matematiikasta historian kautta mediakasvatuksellisiin sisältöihin. Pelit itsessään voivat myös olla opettamisen kohde. Mistä erilaisissa peleissä on kyse? Miten ne ovat syntyneet ja millainen kulttuuri kunkin pelin pelaamisen ympärille on kehittynyt?
Moni asia yhteiskunnassamme on jo kuin huomaamatta pelillistetty. Esimerkiksi erilaisten etujen ja bonusten kerääminen kauppareissuilla on aivan huomaamatonta arjen pelillistämistä, kuten myös vaikkapa sopivan ehdokkaan etsiminen vaalikoneella (2019: 24–26). Jopa uutisoitavia tapahtumia tai ilmiöitä voi pelillistää kuten HS:n tuhokone Ylen Trollitehdas ja Trollibunkkeri sekä Angry Boys osoittavat. On siis todellakin tarpeen käsitellä tätä koko ajan kasvavaa ilmiötä ja alaa.
Peleistä puhuttaessa esiin nousee usein huoli pelaamisen vaikutuksista lapsen tai nuoren mielenterveyteen tai elämänhallintaan. Pelien kautta voi kuitenkin olla hyvin luontevaa ja hauskaa käsitellä monia aiheita. Huolipuheen lisäksi olisi syytä tarkastella, mitä hyvää pelit tuovat elämään. Pelikasvattajan käsikirjan mukaan pelit pitäisi nähdä kulttuurimme kertomuksellisuuden jatkumona, johon tulisi suhtautua vakavasti kuten vaikkapa kaunokirjallisuuteen. Millaisen arvion tai kritiikin pelistä esimerkiksi voisi kirjoittaa kirjallisuuskäsitteitä soveltamalla?
Pelikasvatuksen lähtökohtia tiivistetysti
Pelejä on olemassa useita erityyppisiä, kuten videopelit, roolipelit, kännykkäpelit, pakohuoneet ja lautapelit, ja ala kehittyy jatkuvasti. Pelaajia ja pelaamisen syitä on myös erilaisia. Pelikasvattajan käsikirja 2:ssa pelaamismotivaatioita lähestytään kolmella tapaa: pelaajatyypittelyillä, pelaamismentaliteeteilla sekä pelaamisella itsensä toteuttamisen välineenä. Pelit itsessään voivat olla koukuttavuuteen asti monella tavalla palkitsevia ja houkuttelevia. Pelaaja voi kuitenkin nauttia pelatessaan myös tilanteen sosiaalisuudesta tai kilpailullisuudesta, ongelmanratkaisusta tai pelistä rentouttavana pakohetkenä todellisuudesta. (2019: 5–7.)
Pelaamismentaliteetit rakentuvat kolmen ulottuvuuden (intensiteetti, sosiaalisuus, peli) painotusten perusteella. Sosiaalisen pelaajan profiilissa painottuu lasten, ystävien tai ylipäätään seuran vuoksi pelaaminen. Peliltä vaaditaan eniten sitä, että sen aikana voi olla yhteydessä muihin ihmisiin. Satunnainen pelaaja taas pelaa tauoilla, tappaa pelaamalla aikaa ja rentoutuu pelaamalla. Pelin täytyy olla helposti saatavilla ja helppo oppia sekä kätevä jatkaa ja taottaa. Sitoutunut pelaaja taas kaipaa peleiltään ennen muuta intensiteettiä. Pelaamismentaliteetit voivat kuitenkin olla vaihtuvia ja tilannesidonnaisia. (2019: 8–10.)
Pelaaminen voi tarjota pelaajalle myös monia tapoja toteuttaa itseään: "Pelaamalla kehittyy, pääsee vaikuttamaan pelimaailman tapahtumiin ja saa välitöntä palautetta omasta osaamisesta. Pelaamalla pääsee myös osaksi erilaisia sosiaalisia yhteisöjä." Hyvien puolien lisäksi itsensä toteuttamiseen sisältyy myös varjopuolia, jos pelaamisesta tulee ainoan keino saada omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. (2019: 10–12.) Pelaamisen (itse)säätelyä, kuten ikärajojen ja ruutuajan noudattamista, käsitellään myös oppaassa. (2019: 31–41.)
Tukea käytännön pelikasvatukseen myös kirjastoista ja vaikkapa Verkeltä
Monissa kirjastoissa voi pelata erilaisia pelejä, kuten lautapelejä sekä digitaalisia pelejä. Kirjastosta voi myös lainata mukaansa roolipelikirjoja tai konsolipelejä sekä jopa pihapelejä, kun mölkkyä ja petankkia. Kirjastot.fi kertoo, että "kirjastonäkökulmasta pelit ovat pääasiassa kulttuurisisältöjä, jotka kuuluvat kirjastoon sekä palveluina että kokoelman osana. Digitaaliset pelit ovat myös nykyään suosittu tapa kokea tarinoita sekä suuri ilmiö, jolle kirjasto ei voi kääntää selkäänsä". Todennäköisesti kirjastojen pelivalikoima siis vain laajenee entisestään tulevaisuudessa. Kirjaston asiantuntijoilta voi myös pyytää apua peleihin tutustuessaan tai jopa pelikasvatuksen oppitunteja tai luentoja.
Kirjastojen aloitteesta on syntynyt Peliviikko, jota vietetään vuosittain marraskuussa samaan aikaan kansainvälisen peliviikon kanssa. Peliviikon tarkoitus on "rakentaa positiivista pelikulttuuria ja vähentää pelaamiseen ja pelaajiin liittyviä ennakkoluuloja". Suurin osa Peliviikon tapahtumista järjestetään kirjastoissa ja ne ovat ilmaisia. Myös Yle Puheella on vietetty pelien historiaa ja nykyisyyttä tarkastelevaa teemaviikkoa keväällä 2020.
Helsingin ja lähikuntien kaupunginkirjastojen Helmet-pelihaaste kannustaa kokeilemaan yli kahtakymmentä erilaista peliä. Lukuhaasteita on julkaistu jo vuodesta 2015, mutta vuoden 2020 pelihaaste on ensimmäinen laatuaan. Mahdollisimman monta haasteen kohtaa kokeilemalla niin aloittelija kuin kokenutkin pelaaja pääsee jyvälle, mitä kaikkea pelit voivatkaan olla. Testaa siis...
1. peli, johon liittyy kiva pelimuisto, 2. peli, jota joku muu kutsuu klassikoksi, 3. peli, jossa ei kerätä pisteitä, 4. peli, jossa kerätään roppakaupalla pisteitä, 5. peli, josta et usko pitäväsi lainkaan, mutta kokeilet silti, 6. peli, jossa on erityisen kauniita maisemia,
7. peli, josta voi oppia ympäristöasioita, 8. peli, jossa pelaat jotain muuta kuin ihmishahmoa, 9. peli, jossa pitää hiipiä, 10. peli, jossa laitetaan ruokaa, 11. peli, joka hyödyntää lisättyä todellisuutta, 12. peli, jonka tarina on mielestäsi hyvä, 13. peli, joka on julkaistu syntymävuotenasi, 14. peli, jossa on jonkinlainen satunnaiselementti, 15. peli, jossa on surullinen kohta, 16. peli, jossa on hevosia, 17. peli, jossa on vesialuksia (laivoja, sukellusveneitä yms.), 18. peli, jossa strategialla on merkitystä,
19. peli, johon piti katsoa ohjeita netistä, 20. peli, jossa joutuu laskemaan itse, 21. peli, joka ei sijoitu maahan, 22. peli, joka naurattaa, 23. peli sijoittuu kulttuuriin, jota et kunnolla tunne sekä 24. peli, jossa tapahtuu kaiken muuttava käänne.
Digitaalisen nuorisotyön osaamiskeskus Verke tavoittelee sekä nuorten että heidän kanssaan työskentelevien digitaitojen kehittämistä: "että kaikilla nuorten parissa työskentelevillä on valmiudet hyödyntää digitaalista mediaa ja teknologiaa osana työtään – – että nuorten hyvinvointi, osallisuus ja yhdenvertaisuus edistyvät digitaalisen nuorisotyön keinoin". Verken sivustolla on kasvattajia varten monipuolisesti materiaalia esimerkiksi Tiktokin käytön perusteista erilaisten streamien järjestämiseen. Jos kaipaat käytännön ohjeita, kannattaa vilkaista Verken materiaaleja .
Miten ehkäistä peliongelmia? Entä mistä apua peliongelmaan?
Pelaamiseen liittyy usein huolipuhe, eikä aina syyttä. Pelaaminen voi aiheuttaa esimerkiksi riippuvuutta tai muita ongelmia. THL:n mukaan peliriippuvuudesta on olemassa kaksi kansainvälisessä käytössä olevaa tautiluokitusta: pelihimo ja rahapeliriippuvuus. Pelihimon- tai riippuvuuden lisäksi esimerkiksi häirintä ja vihapuhe ovat pelaamiseen ja pelikulttuuriin liittyviä ikäviä ja yleisiä ilmiöitä, joihin on syytä puuttua (2019: 100–114).
Joskus pelit voivat kuitenkin jopa auttaa omasta kunnosta huolehtimisessa (2019: 159–166). Voiman artikkelissa Applikaatioista apua ahdistukseen käsillään useita sovelluksia, jotka auttavat huolehtimaan itsestä. Myös esimerkiksi Suomen Mielenterveys eli Mieli ry on tuottanut nettisivuilleen pelejä ja tehtäviä, joilla edistää ja ylläpitää hyvää mielenterveyttä. On myös mahdollista, että lisätyn todellisuuden pelit, kuten Pokémon GO ja Harry Potter Wizards Unite, saattavat parantaa pelaajien kuntoa, sillä pelissä edetäkseen täytyy liikkua riittävästi.
Ongelmaksi muuttuneeseen pelaamiseen on saatavilla tietoa ja apua useilta nettisivustoilta tai auttavista puhelimista ja chateista. THL:n sivuille on koottu tuki- ja hoitopalveluja erityisesti rahapeliriippuvaisen avuksi. A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton ylläpitämä Peluuri tarjoaa palveluita ja materiaalia sekä peliongelmaiselle että hänen läheisilleen ja myös ammattiauttajille. Valikoimaan kuuluvat esimerkiksi auttava puhelin, erilaiset chatit, keskustelufoorumit sekä henkilökohtaiset ohjelmat. Ehyt ry:n Pelitaito.fi -sivustolla on tietoa sekä raha- että digipelaamisen haittojen ehkäisystä ja peliongelmien käsittelystä. Mielenterveystalo.fi:ssä on peliriippuvuudesta tietoa sekä itsehoito-ohjeita aikuisille.
Pelit mediakasvatuksen aihealueisiin tutustumisessa ja taitojen harjoittelussa
Pelaamalla oppimista ja pelien opetuskäyttöä käsittelevät artikkelissaan Soanjärvi ja Harviainen (2019: 139–146). Heidän mukaansa "pelaaminen voi toimia opetuksessa esimerkiksi kiinnostuksen herättäjänä, uuden asian opettelun tai harjoittelun välineenä tai aiemmin opittua kertaavana harjoituksena". Pelaamisen innostava vaikutus voi kuitenkin jäädä lyhyeksi. Opetuspeli pitää valita ensisijaisesti sen pedagogisten ominaisuuksien perusteella, sillä viihteellisyys saattaa jopa häiritä oppimista. Pelin pitäisi olla sopivan vaikea ja vaikeutua porrastetusti, sillä pelin sopiva haastavuus lisää oppijan keskittymistä, kiinnostusta ja nautintoa. Välillä täytyy muistaa uusi tieto aiemmin opittuun ja käydä purkukeskusteluja, jotta opitaan halutut asiat.
Medialukutaitoa ja ICT-taitoja alakoululaisille opettaa esimerkiksi Digiseikkailu. Tekijänoikeuksasioita taas voi opetella pelillisesti kaikkien luokka-asteiden oppilaat Kopiraittila.fi-sivustolla. Digivaka-sivustolla puolestaan on kootusti Oulun yliopiston varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelman opiskelijoiden suunnittelemaa vinkkimateriaalia digitaalisten medioiden ja teknologioiden hyödyntämiseen varhaiskasvatuksessa.
Aikakausmedialla ja Sanomalehtien Liitolla on mielipiteen muodostamista ja ilmaisemista käsittelevä neljän pelin materiaali Seiso sanojesi takana. Sanomalehtien liitolla on myös lautapeli Vikkilän sanomat alakoululaisille. Mediataitokoulun tehtäväpankista voi hakea tekemistä kohderyhmän iän mukaan. Nuorin ikäryhmä on 0–3-vuotiaat, vanhin työyhteisöt eli aikuisillekin on tehtäviä tarjolla. Peleihin liittyvää materiaalia etsiessä hakua voi rajata valikon termeillä pelit, pelaaminen ja pelilukutaito. Peleihin liittyviä tehtäväpaketteja ovat ainakin Mediatehtäviä varhaiskasvatukseen, Noin kymmenen askelta mediaan sekä Nettielämää – Se vain pelaa. Ylen tekemässä materiaalissa, R05AN K00D1:ssa, voi harjoitella koodamista pelillisesti.
Journalismia koskevia visoja ovat esimerkiksi Yle Oppimisen Mokasiko media? ja Sanomalehtien liiton Millainen toimittaja olisit?, jotka käsittelevät journalistin ohjeita tapausesimerkein. Ajankohtaisia ilmiöitä on pelillistänyt esimerkiksi Yle. Docventuresia varten tehty Angry Boys havainnollistaa sukupuolittunutta verkkovihaa ja Trollitehdas-pelissä pääsee kokeilemaan aidon maahanmuuttovastaisen propagandan levittämistä organisoidusti.
Lähteitä:
Peliviikon viralliset kotisivut
Maailma paranee pelaamalla – Puheen Aamun peliviikon käynnisti sisäministeri Maria Ohisalo -koosteartikkeli Yle Puheen peliviikosta helmikuussa 2020
Ilmaiseksi saatavilla olevaa tutkimustietoa pelaamisesta on kootusti osoitteessa Kirjastot.fi.
Hanna Hietikko