Pe­li­cans-käs­ki­jä Niemelä kum­mas­te­li fi­naa­li­avauk­sen laiskaa alkua

Tappara voitti Pelicansin lauantaina Tampereella. LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen
Tappara voitti Pelicansin lauantaina Tampereella. LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Keväät vaihtuvat ja vuodet vierivät, mutta jotain hyvin tuttua ja turvallista tässäkin keväässä on.

Tappara pelaa miesten jääkiekkoliigan finaalisarjassa yhdeksättä kertaa 11 vuoteen.

Debyyttikauttaan Tampereella valmentava ruotsalainen Rikard Grönborg on uudistanut Tapparan pelitapaa voimakkaasti tälle kaudelle, mutta tulostaululla muutos ei ole näkynyt.

Vaikka tamperelaisten pelistä puuttuu sitä aikaisempina vuosina leimannut konemaisuus, takoo se tulosta illasta toiseen ja jyskyttää väkevästi kohti kolmatta peräkkäistä Kanada-maljaa.

Lauantaina Tappara otti ensimmäisen kiinnityksen Suomen mestaruuteen kaatamalla Pelicansin viime kevään finaalien uusintaotatuksessa 3–1 (2–0, 0–0, 1–1).

Pelicans jäi avausfinaalissa alakynteen jo kahden peliminuutin jälkeen, kun Petteri Puhakka oli unohtunut täysin vapaaksi kevään sensaatiovahti Niklas Kokon maalin takatolpalle.

– Sanotaanko, että onneksi (Nick Halloranin) syöttö tuli vähän eteen, niin pystyin vähän vedättämään. Tila aukesi paremmin, Tapparan pudotuspelien maalipörssiä kuudella osumalla johtava Puhakka sanoi.

Otto Leskisen siniviivakuti upposi Kokon taakse vielä avauserän päätösminuutilla, eikä Pelicans siitä enää toipunut.

Lahtelaiset haastoivat tuomaripäätöksen Puhakan ja Ben Bloodin painittua Kokon edessä osin maalivahdin alueella, mutta tuloksetta.

– Me ajattelimme, että siinä olisi ollut maalivahdin häirintää, mutta ilmeisesti ei ollut, Pelicansin päävalmentaja Tommi Niemelä sanoi.

Niemelällä ei ollut suoraa vastausta siihen, minkä takia lahtelaiset olivat etenkin avauserässä niin suurissa vaikeuksissa Tapparan kanssa.

– Sitä pitäisi varmaan kysyä jokaiselta yksilöltä. Ehkä joku tietynlainen pieni finaalijännitys oli päällä. Se oli yksi heikoimpia eriä, mitä olemme moneen kuukauteen pelanneet, Niemelä myönsi.

– Maalineduspelaaminen ja maalille pääseminen pitää saada jatkossa ihan eri tasolle.

Tapparan ylivoima takoi taas tyhjää

Vain yhden seitsemästä kotiottelustaan kuluvan kauden pudotuspeleissä hävinnyt Tappara oli lähellä nollata Pelicansin tyystin, mutta Lubos Horky pilasi Christian Heljangon nollapelin kuusi sekuntia ennen loppua lahtelaisten pelatessa ilman maalivahtia.

Jos Tapparan jotain ilmeistä pitäisi tuleviin finaalikamppailuihin parantaa, niin ylivoimalla riittää runsaasti työsarkaa.

Avausfinaali oli jo viides peräkkäinen ottelu ilman ylivoimamaalia, vaikka yrityksiä on ollut peräti 18. Lauantainakin Pelicans selvitti neljä kotijoukkueen ylivoimaa.

– Viimeinen ylivoima oli aika hyvä. Siinä oli muutamia mahdollisuuksia, ja se alkoi näyttää minun silmiini jo hyvältä, Grönborg sanoi.

– Tällaisessa sarjassa meidän on onnistuttava myös ylivoimalla.

Liigafinaalit jatkuvat maanantaina Lahdessa.

Ilmoita asiavirheestä