Suomen vuosittaisten Maailman onnellisin maa- voittojen kuulee nätisti sanottuna jo muistuttavan itänaapurin vaaleja. Maailman parhaaksi hyvinvointivaltioksi Suomessa on paradoksaalisen runsaasti kehitysmaista tuttuja ongelmia; huumeet, jengirikollisuus, väkivalta, mielenterveysongelmat, itsemurhat, heikko talous, laskeva sivistys ja skandaaleja sote-palveluiden laiminlyönneistä ja puutteista. Yleistä näissä tapauksissa ovat resurssien riittämättömyys ja/tai niiden turha käyttö. Julkisten resurssien haaskaaminen humpuukiin taitaa olla maan tapa.
Kansalaiset arvostavat korkealle Suomen ammattitaitoista ja tehokasta pelastustoimea, päättäjät eivät niinkään. Vuoden 2023 hyvinvointialueuudistus oli pelastuksen näkökulmasta tarpeeton, koska jo vuonna 2004 silloisista yli 400:sta kunnallisesta palo- ja pelastuslaitoksesta muodostettiin nykyiset 21 alueellista pelastuslaitosta.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen talous on ollut rankasti alijäämäinen koko olemassaolonsa ajan: 2023: 45 M€, 2024: 58 M€, 2025 arvio 27 M€. Alijäämien kattamiseksi sopeutustarve on 130 M€. Summa on niin merkittävä, että se vaatii isoja päätöksiä ja muutoksia hyvinvointialueen toimintaan ja rakenteeseen. Toistaiseksi ei ole tietoa, miten säästötavoitteet kohdistuvat ensihoitoon tai pelastukseen (Pelastustieto 12.03.2025).
Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen vuosikustannukset ovat noin 15–17 M€, koko HyväEP:n vuosibudjetin ollessa noin 1 mrd €! Suurin osa tästä tulee valtion rahoituksena, 909 M€ (HyväEP TA 2025 ja TS 2025-2028).
Kohonneiden turvallisuusuhkien takia Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos puolustaa voimakkaasti nykyistä paloasemaverkkoa ja sopimuspalokuntia (I-P 13.1.2025), antaen ymmärtää paloasemien säilynevän entisellään.
Valtio maksaa jo 91 % HyväEP:n budjetista, eli Helsingissä päätetään laittaakko valtion varat hyvinvointialueille vai globovelkapaketteihin.
Alueilla päätetään laittaakko rahat palveluihin vai hillotolppiin.
Balint Berki (ps.)
kunta- ja aluevaaliehdokas
kunnanvaltuutettu
Koskenkorva, Ilmajoki