Syyrian sodassa saatetaan nähdä pian samanlainen efekti kuin Vietnamin sodassa, arvioi kansanedustaja, ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja Pekka Haavisto (vihr.) Lännen Medialle.
– Kansalaisten reaktiot kasvavat niin jyrkiksi siviileihin kohdistuvaa väkivallankäyttöä vastaan, että se alkaa vaikuttaa jopa suuravaltoihin ja niiden käyttäytymiseen, Haavisto sanoo.
Ulkoministeriön rauhanvälitysasioissa Haavisto on erikoistunut Pohjois-Afrikan kriiseihin. Syyrian rauhan pöydässä Suomella ei ole suoranaista roolia.
Sen sijaan Haavisto kertoo pitäneensä yhteyttä Syyrian kurdeihin, jotka ovat kokeneet, että heitä ei ole kuultu prosessissa niin hyvin kuin joitain muita osapuolia.
Onko Suomi tehnyt tarpeeksi?
"Suomi tuomitsee jyrkästi sotatoimien tarkoituksellisen kohdistamisen siviileihin ja siviilikohteisiin kuten sairaaloihin. Tilanne erityisesti Aleppossa on kestämätön ja kaupunkia uhkaa humanitaarinen katastrofi. Konfliktin osapuolten tulee sitoutua maanlaajuiseen tulitaukoon ja humanitaarisen avun perille saamiseen", todetaan tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan tiistai-iltapäivän tiedotteessa.
Onko Suomi tarpeeksi vahvasti tuominnut Venäjän toimet Syyriassa?
– Se, mitä voidaan hallitusten tasolla tehdä, on suurin piirtein tehty, Haavisto sanoo.
Hän uskoo, että uutiset Aleppon kaupungin sietämättömästä tilanteesta vaikuttavat sillä tavalla, että tavalliset kansalaiset myös Venäjällä heräävät vaikuttamaan kansalaismielipiteeseen.
Haavisto huomauttaa, että YK:n turvallisuusneuvoston toimintamahdollisuudet Syyriassa ovat käytännössä hyvin pienet, sillä sen pysyvät jäsenet, Yhdysvallat ja Venäjä, ovat mukana konfliktissa.
YK:n tuvallisuusneuvoston tehtävänä on suojella maailmanrauhaa ja turvallisuutta. 1990-luvulla tapahtuneiden Ruandan kansanmurhan ja Srebrenican joukkomurhan jälkeen YK kehitti suojeluvastuun periaatteen.
Sen tarkoituksena on ollut antaa kansainväliselle yhteisölle oikeus puuttua valtion sisäisiin asioihin ja lopulta mahdollistaa aseellinen väliintulo, jos valtio ei kykene toteuttamaan ihmisoikeuksia.
Onko Syyrian sota osoittanut sen, että suojeluvastuun periaate on täysin turha?
– Sekin [maan sisäisiin asioihin puuttuminen] vaatii sen turvaneuvoston päätöksen. Turvaneuvoston ratkaisujen ohi ei myöskään YK voi toimia tai pyytää YK:n jäsenmailta näissä tilanteissa apua, Haavisto sanoo.
Haavisto korostaa vaihtavansa roolia kansanedustajaksi pohtiessaan, onko Suomi jollain tavalla hankalassa paikassa tuomitsemaan Venäjän toimia Syyriassa.
Hän ei näe, että siviiliväestöön kohdistuvan väkivallan tuomitsemisessa olisi ollut "jotain sordiinoa". Hän katsoo, että Syyrian rauhanneuvottelut ovat pitkälti olleet Venäjän ja Yhdysvaltain välinen asia.
Yhdysvallat ilmoitti maanantaina keskeyttävänsä kahdenväliset keskustelut Syyrian tulitauosta Venäjän kanssa.
Haavisto nimeää kaksi asiaa, joilla tavallinen suomalainen ihminen voi auttaa Syyriassa kärsiviä ihmisiä.
Ensimmäinen vinkki on se, että humanitäärisen avun perillemeno riippuu kansainvälisten järjestöjen voimavaroista toimia Syyriassa. Järjestöistä Haavisto nimeää Punaisen Ristin ja Kirkon Ulkomaanavun.
– Ihan se pieni lantti lippaaseen on osoitus siitä, että haluaa olla mukana siviilejä auttamassa, hän sanoo.
Toinen vaikuttamisen tapa, jota Haavisto suosittelee, on kansalaismielipiteeseen vaikuttaminen. Se voi olla osallistumista mielenilmauksiin tai vaikka lehtikirjoitusten kirjoittamista – yleisesti ottaen yleiseen mielipideilmastoon vaikuttamista.
– Tähän voi jokainen ihminen kantaa kortensa kekoon, hän sanoo.
LAURA MYLLYMÄKI / LÄNNEN MEDIA