Pysäköintivirhemaksuista jätetyt valitusmäärät putosivat rajusti vuoden 2016 aikana. Oikeusministeriön toimittaman tilaston mukaan Suomen viiteen hallinto-oikeuteen jätettiin vielä 985 valitusta pysäköintivirhemaksuista vuonna 2015.
Viime vuonna jätettyjen valitusten määrä laski 248:aan. Vuodessa valitusmäärissä oli laskua tällöin 75 prosenttia. Valituksia jätettiin siis neljänneksen vuoden 2015 määristä.
Pelkästään muun muassa Tampereen, Hämeenlinnan ja Lahden asioita käsittelevässä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa pysäköintivirhemaksujen valitusmäärät putosivat 35:een, kun vielä 2015 valituksia jätettiin 246. Pudotus vuodessa oli 86 prosenttia.
Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ylituomarin Ann-Mari Pitkärannan mukaan viime vuonna voimaan astunut uusi tuomioistuinmaksulaki on vaikuttanut valitusmääriin.
Aikaisemmin pysäköintivirhemaksusta sai valittaa hallinto-oikeuteen maksutta, mutta vuoden voimassa ollut laki sääti oikeudenkäyntimaksun 250 euroon.
– En voi varmasti tietää, miksi joku ihminen jättää valittamatta. On silti todennäköistä, että oikeudenkäyntimaksulaki vaikutti, sanoo Pitkäranta.
Ylituomari Pitkäranta kuitenkin uskoo, että ne, jotka valittavat, kokevat, että virhemaksu on todella langennut heille epäoikeudenmukaisesti.
– Taustalla voi olla aito kokemus, että maksun periminen on ollut kohtuutonta, hän toteaa.
Oikeudenkäyntimaksu peritään silloin, jos oma asia ei menesty oikeudessa. Jos hallinto-oikeus hyväksyy valituksen, maksu jää perimättä.
Valtakunnallisesti hallinto-oikeudet hyväksyivät noin joka viidennen valituksen, joka tehtiin pysäköintivirhemaksuista.
Julkisen pysäköintivirhemaksun suuruus on kirjattu lakiin, ja se on pääsääntöisesti 20–60 euroa kunnasta riippuen. Helsingin keskusta kuuluu Suomen kalleimpiin paikkoihin pysäköidä auto väärin. Siellä virhepysäköinti keventää kukkaroa 80 eurolla.
Turun yliopiston prosessioikeuden emeritusprofessori Antti Jokela pitää ymmärrettävänä, että tuomioistuinmaksulain maksunkorotukset näkyvät juuri hallinto-oikeuksien asiamäärissä. Esimerkiksi käräjäoikeuksissa käsiteltävissä riita-asioissa oikeudenkäynnin kustannukset nousevat valmiiksi hallinto-oikeutta korkeammalle asianajajien palkkioiden vuoksi.
Valitusasioissa tilanne on Jokelan mukaan toinen.
– Nämä (pysäköintivirhemaksuvalitukset) ovat sellaisia, joita pystyy itse kirjoittamaan. Tällaisiin maksut vaikuttavat, Jokela sanoo.
Epävarman menestyksen pelossa oma asia jää viemättä oikeuteen, kun pienempi paha on maksaa mukisematta.
Hallinto-oikeuden ylituomari Pitkäranta toteaa, että tapausmäärissä on laskua ollut myös kunnallisvalituksissa, joissa hakijalla ei ole oma etu mielessä vaan hallinnon valvonta.
– Ihmisillä ei ole halukkuutta satsata, ellei ole itse asianosaisena, hän sanoo.
Tapausmäärien lasku ei silti ole Pitkärannan mukaan näkynyt työmäärässä, koska laskua on ollut niissä juttulajeissa, jotka ovat muutenkin vähätöisiä.
Oikeudenkäyntimaksujen pitäisi emeritusprofessori Jokelan mukaan olla suhteutettu ratkaistavassa asiassa olevan intressin suuruuteen.
– Jos on kyse 80 euron maksusta, niin ei tuomiosta saisi joutua maksamaan moninkertaisesti, hän selventää.
Jokela pitää itse tuomioistuinmaksuja liian suurina. Hän arvioi, että tapausmäärien lasku voi pitkän ajan kuluessa vaikuttaa siihen, millaista oikeuskäytäntöä Suomeen muotoutuu.
Korkeisiin oikeuksiin eivät jatka sellaiset tapaukset, joilla voisi olla oikeuden kannalta linjaavaa vaikutusta silloin, kun ihmiset jättävät valituksia tekemättä.
Oikeuskäytännön vähenemisen riski on todettu myös tuomioistuinmaksulaista jätetyssä hallituksen esityksessä. Esityksessä todetaan myös, että maksulaki voi vähentää sellaisten tapausten etenemistä tuomioistuimiin, joiden "taloudellinen tai oikeusturvaintressi on vähäinen".
Jokelan mukaan jossain voi raja tulla vastaan sille, että ihmisten mahdollisuus saada oikeutta laskee.
– Tässä tulee mieleen Englanti, jossa oikeuteen pääsy on tunnetusti kallista. Siellä on sanonta: Oikeus on kaikkien saatavilla, aivan kuten Ritz-hotelli.
MARKKU UHARI / LÄNNEN MEDIA