Hallitus antoi eduskunnalle ensimmäistä kertaa sisäisen turvallisuuden selonteon. Sen mukaan kansalaisten turvallisuudentunteessa on merkkejä heikkenemisestä. Uusia uhkia ovat muiden muassa Venäjän ja lännen suhteiden huononeminen, laajamittainen laiton maahantulo sekä hybridi- ja kyberuhat.
Selonteossa todetaan, että ulkoista ja sisäistä turvallisuutta ei enää voida erottaa toisistaan. Uhat ovat monimutkaisia, ja niiden ennustettavuus on heikentynyt.
Jokainen kansalainen tajuaa, että esimerkiksi poliisien määrää ei voida enää vähentää. Poliisi ei ehdi avuksi niin nopeasti kuin toivottaisiin. Rikosten selvitystasokin on laskenut. Selonteon mukaan omaisuusrikoksista selviää vain joka kolmas. Raiskauksista noin puolet ja pahoinpitelyistä lähes kaksi kolmasosaa jää selvittämättä, mikäli tekijää ei valmiiksi tiedetä.
Onneksi hallitus on luvannut pysäyttää poliisien määrän vähenemisen ja vakiinnuttaa määrän vuoteen 2020 mennessä noin 7 000 poliisin tasolle. Sekään ei vielä riitä.
Poliisitoiminnan painopisteet luvataan selonteossa määritellä poliittisessa päätöksenteossa. Itärajan valvontaa luvataan vahvistaa 160 rajavartijalla.
Suomi on tilastollisesti tarkasteltuna turvallinen maa. Maailman turvallisin maa, kuten aiheellisesti tätä kehuskelemme.
Viranomaisiimme luotetaan edelleen. Maamme on tuoreella Transparency Internationalin listalla maailman vähiten korruptoituneiden valtioiden kärkipäässä. Virkamiesten suoranainen lahjonta on meillä edelleen harvinaista.
Rakenteellista korruptiota meillä toki on. Omaa porukkaa suositaan päätöksenteossa muun muassa poliittisin ja uskonnollisin perustein.
Joskus sukulaisille tai lapsuuden leikkikaverille on mukava järjestää työpaikka. Asiat hoituvat sujuvasti tuttujen kanssa.
Poliittiset virkanimitykset, joissa sopivuus peittoaa pätevyyden rapauttavat kansalaisten luottamusta yhteiskuntajärjestelmän toimivuuteen. Toivottavasti pahin poliittisten virkanimitysten kausi on jäänyt historiaan.
On tärkeää, että kansalaiset kokevat olonsa turvalliseksi. Vaikka sisäiset ja ulkoiset uhat ovat kasvaneet, niiden merkitystä ei pidä liioitella. Ääriliikkeiden kannatus ja toiminta ovat lisääntyneet. Niiden tempaukset saavat joskus kohtuutonta julkisuutta, mikä edistää ääriainesten asiaa ja järkyttää ihmisten turvallisuudentunnetta.
Kaikenlaiset rasistiset mielenilmaukset on tuomittava. Epäsosiaalinen media kyllä pitää huolen tiedottamisesta, kun rikokseen syyllistyy joku muu kuin kantasuomalainen.
Rikosuutisoinnissa on toki muistettava, että huomattava osa maahantulijoistakin syyllistyy omaisuus- ja väkivaltarikoksiin. Tätä ei saa salata.
Paniikki-ilmapiiri hämmentää ja hajottaa kansakunnan yhtenäisyyttä. Epävakauden lisääntyessä hajaannus ja paniikin lietsominen palvelevat niitä ulkovaltoja, jotka seuraavat Suomen oloissa tapahtuvia muutoksia.
Paniikki on viides kolonna, jolle ei saa antaa kasvualustaa. Vakaat olot ja kansan yhtenäisyys luovat turvallista ilmapiiriä ja ovat tehokkainta maanpuolustusta.
RAIMO HAUTANEN