Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen palkkalistoilla on vähemmän kuin viisi sellaista henkilöä, jolle ei ole onnistuttu löytämään sopivaa työtehtävää. Yksi heistä on Seinäjoen kaupungin entinen sosiaali- ja terveysjohtaja Eija Rintala.
Palkka on juossut vuoden alusta, mutta toimenkuvaa saatikka töitä ei Rintalalle ole hyvinvointialueelta löytynyt. Myös keskustelut työtehtävistä ovat jääneet käytännössä minimiin.
Rintala puhuu aiheesta ensimmäistä kertaa julkisesti. Lehti sai vinkin hänen tilanteestaan lukijalta.
– Vuoden viimeisenä työpäivänä, virka-ajan jälkeen, sain sähköpostin, jossa kerrottiin, että minut on siirretty henkilöstöpooliin. Jo aiemmin oli kysytty, voinko siirtyä etätöihin, vaikka varsinaista työtilaakaan ei ollut osoittaa, Rintala aloittaa.
Henkilöstöpooliin siirrettiin ne henkilöt, joille ei ollut löytynyt tehtävänkuvaa hyvinvointialueen toiminnan alkaessa tammikuussa 2023. Näin tapahtui, vaikka varsinaista liikkeenluovutusta ei oltu vielä tehty.
– Hain hyvinvointijohtajan tehtävää, olin loppusuoralla Tero Järvisen kanssa, ja hän voitti. Näinhän ne prosessit etenevät, ei siinä mitään.
Strategia- ja hallintojohtajan tehtävään valittiin Tommi Niemi. Tästä päätöksestä Rintala teki valituksen Vaasan hallinto-oikeuteen. Ratkaisua hän odottaa toukokuun aikana.
– Päätös lähteä valitusprosessiin ei ollut helppo. Lähtökohtaisesti en ole se, joka hakee valittamalla paikkaa itselleen, hän huomauttaa.
Muutosneuvottelut alkamassa
Aluehallitus antoi huhtikuun alussa henkilöstöjohtajalle luvan aloittaa muutosneuvottelut hyvinvointialueella. Vt. henkilöstöjohtaja Terhi Haapala aikoo sen myös tehdä.
Neuvottelut koskevat henkilöitä, joilla ei ole tehtävää organisaatiossa. Erillistä siirtymä- tai suoja-aikaa toteutetussa liikkeenluovutuksessa ei ole ollut, joten irtisanomisen uhka on todellinen.
– Aloittava organisaatio on valmis, vaikka toki se elää jatkuvasti ja muuttuu tarpeen mukaan. Avoimet työtehtävät on laitettu sisäiseen hakuun, ja sen suhteen on toimittu yhdenmukaisesti, Haapala toteaa.
Rintala ei ole ilmoittautunut sisäisessä haussa olleisiin tehtäviin strategia- ja hallintojohtajan pestiä lukuun ottamatta. Hän muistuttaa liikkeenluovutuksen periaatteista, joiden mukaan tehtävien tulee vastata vaativuudeltaan ja palkaltaan aiempia.
– Olisi siellä ollut sekä talous- että henkilöstöjohtajan paikat, mutta en halunnut ilmoittautua tehtäviin, joissa hyvinvointialueen kokoinen organisaatio tarvitsee alan ammattilaisia, Rintala sanoo.
Valinnat on tehnyt aluehallitus, ja päätösten mukaan hakuprosessissa on otettu huomioon ilmoittautuneiden lisäksi kaikki ne, joilla on tehtävään kelpoisuus. Näihin rekryprosesseihin Rintala ei ole kuitenkaan kelvannut.
– Työnantajan velvollisuus on katsoa, millaista osaamista tarvitaan ja tehdä valinnat sen mukaan, että porukka on osaavaa, hän huomauttaa.
Rintalan mielestä näyttää siltä, että useammankin tehtävän täytössä on ollut perusteena jotain muuta kuin osaaminen.
– Aluevaltuusto on hyväksynyt henkilöstöstrategian, ja siinä olennaisena pidetään ammattitaidon, osaamisen ja kokemuksen arvostamista. Onkohan se kaikki käytössä ja toteutuuko strategian henki, hän kysyy.
Vastuita ei ole löytynyt niitä haluavalle
Rintala olisi halunnut kantaa vastuuta ja käyttää osaamistaan, jota hänelle on kertynyt niin paikalliselta, alueelliselta kuin kansalliseltakin tasolta. Hän on muun muassa arvioinut Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueita ministeriön toimeksiannosta ja tämän ohjaustehtävän onnistumiseksi.
– On etsitty vahvuuksia ja muutoksen mahdollisuuksia. Tätä arviointityötä tein myös kansallisella tasolla, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle haettiin uusia mahdollisuuksia ja uutta suuntaa, hän selventää.
Vastuita ei Rintalalle kuitenkaan löytynyt, ei valmistelun aikana eikä sen jälkeen, kun hyvinvointialue aloitti toimintansa.
Erillisiä työnkuvia ei ole rakennettu
Terhi Haapala toteaa, ettei erillisiä työnkuvia ole alettu rakentamaan ilman työtehtävää jääneille henkilöille. Juuri tähän ryhmään Rintala kuuluu.
– On ollut haasteellista, kun henkilöiden aiemmat työtehtävät ovat eri toimialueilta kuin hyvinvointialueella täytettävänä olevat tehtävät. Kartoitusta avoinna olevista tehtävistä tehtiin alkuvuoden aikana, ja niitä on tarjottu ilman työtehtävää oleville, Haapala sanoo.
Myös Rintala sai sähköpostiinsa listan avoinna olleista tehtävistä. Tammikuussa täyttämättä olivat muun muassa koulutusvastaavan, HR-asiantuntijan ja palkka-asiantuntijan tehtävät.
– Olen toivonut toistuvasti keskustelua Tero Järvisen kanssa. Huhtikuun alussa se lopulta järjestyi, ja kerroin hänelle ajatuksistani sekä hyvinvointialueen sisältä nousseista tarpeista ja vastuista, joihin kaivattaisiin tekijää. Järvisen mukaan tarvetta sellaiselle ei ollut ja vastuu tehtävistä oli jo jollain toisella.
Rintala sanoo, että olisi ollut valmis ottamaan vastuun esimerkiksi kuntiin ja alueen muihin toimijoihin liittyvän yhdyspinnan koordinoinnista.
– Se oli yksi hyvinvointialueen valmistelun kärjistä, ja myös kansallisesti esiin nostettu kokonaisuus. Tehtävään ollaan kuitenkin palkkaamassa liikkeenluovutuksen ulkopuolelta tuleva tekijä, mikä herättää kysymyksen muutosneuvottelujen perusteista.
Virattoman viranhaltijan rankka kevät
Rintala naurahtaa olevansa viraton viranhaltija. Virkaa ei ole, koska sellainen pitäisi varta vasten perustaa.
– Hyvinvointialue on käyttänyt ja käyttää runsaasti konsulttipalveluita. Tämä on vastuutonta verovarojen käyttöä, koska minulla ja myös monella muulla alueen sisällä olisi tehtäviin osaamista. Oman väen käyttäminen tukisi muutosten toimeenpanoa, hän sanoo.
Rintala on kaivannut hyvään hallintomenettelyyn ja johtamiseen kuuluvaa avointa keskustelua ja kuulemista.
– Onhan tämä selkeää työpaikkakiusaamista, ja olenkin tehnyt aluehallintovirastoon pyynnön työsuojeluvalvonnasta. Asiasta on pyydetty selvitys hyvinvointialueelta, hän toteaa.
Rintalalla on takanaan henkisesti rankka kevät. On raskasta odottaa puhelua tai viestiä työnantajalta viikko viikon perään. Rintala sanoo, ettei ole ainoa, jonka viikot ovat kuluneet yhteydenoton odotteluun.
– Se herättää pohtimaan sitä, miten muutosprosessi on kokonaisuudessaan hoidettu. Onko ymmärretty, mikä merkitys väestölle on elintärkeiden palvelujen järjestämisen muutosjohtamisessa ja muutoksen suuruudessa, Rintala kysyy.
Mistä kenkä puristaa?
Rintalan tilanne ei ole jäänyt huomaamatta hänen kanssaan töitä Seinäjoen kaupungilla tehneiltä. Hyvinvointialueen myötä toimintansa lopettanutta sosiaali- ja terveyslautakuntaa johtanut Raimo Ristilä pukee kummastuksensa sanoiksi.
– Olen huolestunut siitä, että hyvinvointialue jättää osaajat vaille työtä. Rintala oli yhteistyökykyinen, vastuullinen ja osaava omalla sektorillaan. Mistä tässä nyt kenkä puristaa, hän kummastelee.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Alue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä.
Organisaatio palvelee noin 192 150 eteläpohjalaista. Hyvinvointialue muodostuu 18 eteläpohjalaiskunnasta.
Hyvinvointialueella on yli 10 000 työntekijää, jotka siirtyivät alueen palvelukseen joko kunnista tai kuntayhtymistä.
Työntekijät siirtyivät hyvinvointialueelle ns. vanhoina työntekijöinä. Luovutushetkellä voimassa olevat työnantajan työ- ja virkasuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyivät hyvinvointialueelle.
Hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta vastaa aluevaltuusto, joka käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluevaltuustossa on 59 valtuutettua sekä varavaltuutetut. Valtuustoa johtaa kansanedustaja Paula Risikko (kok.).