Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n järjestämään mielenosoitukseen saapui väkeä ympäri Suomen, esimerkiksi Keski-Suomesta saapui kahdeksan bussilastillista ihmisiä SAK:n yhteiskuljetuksilla. Mielenosoitus alkoi Helsingin Senaatintorilla torstaina puoliltapäivin.
Laukaalainen Anne Leinonen kertoi lähteneensä matkaan jo aamukuuden jälkeen. Hän työskentelee räjähdeainetehtaalla prosessinhoitajana ja pääluottamusmiehenä ja kuuluu Teollisuusliittoon.
– Joukossa on voimaa, ja nyt tullaan näyttämään, että ympäri maata viitsitään tulla tänne, hän sanoi STT:lle.
Helsingin poliisi kertoi iltapäivällä, että Senaatintorilla oli noin 13 000 mielenosoittajaa.
Leinonen sanoo pitävänsä huolestuttavana sitä, että hallitus on tehnyt itsestään työmarkkinaosapuolen. Hän arvostelee esimerkiksi suunnitelmia työttömyysturvan suojaosan poistosta sekä muutoksista takaisinottovelvoitteeseen ja työssäoloehtoon.
– Hallitusohjelmaan on otettu suoraan näitä EK:n ja Suomen Yrittäjien tavoitteita ja toiveita. Tässä on vähän asetelma 2–1 nyt, ammattiliitot vastaan Suomen hallitus.
Leinonen toivoo, että hallitus nöyrtyisi ja asioista alettaisiin oikeasti neuvotella yhdessä. Häntä pohdituttaa myös yhteiskunnallisen ilmapiirin kärjistyminen yleisemmin.
– Jos kansa alkaa hajautumaan, ja sitten jos tulee jotain konfliktia, niin se ei ole hyvä.
Lakkoja ollaan valmiita jatkamaan
Hämeenkyröläinen rakennusmies ja Rakennusliiton jäsen Wellu Mäkinen saapui myös Senaatintorille yhteiskuljetuksella. Hän arvostelee sitä, että hallituksen päätöksillä tullaan heikentämään köyhien ja työttömien asiaa.
Erityisen huonona hän pitää aikuiskoulutustuen lakkauttamista.
– Ei ole oikein varaa lähteä opiskelemaan. Täytyy jäädä junnaamaan vanhaan työhön. Joillekin se voi olla ihan täysin paskaa, eivätkä voi sitten siitä lähteä pois. Tai jos lähtevät, niin se on omasta pussista.
Mäkisen mielestään hallituksen pitäisi istua alas, kuunnella ja yrittää löytää sopuratkaisu. Hän on valmis jatkamaan lakkoilua pidempäänkin, jos on tarvis.
– Olen, totta kai. Mennään vaikka puoli vuotta.
"Viisas hallitus muuttaisi toimintaansa"
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi ennen mielenosoituksen alkua olevansa tyytyväinen siihen, että paikalle oli tullut niin paljon osallistujia myös maakunnista. Hän toivoi, että mielenosoituksella on myös vaikutusta hallituksen toimintaan.
– Tietysti me toivotaan, että jonkintyyppinen vastaantulo palkansaajien suuntaan tulee. Tällä hetkellä hallitus toteuttaa vain työnantajien toiveita. Minkäännäköistä tasapainoa näissä toimissa ei ole, hän sanoi STT:lle.
Eloranta nosti suurimpina epäkohtina esiin hallituksen suunnittelemat muutokset työrauhalainsäädäntöön ja paikalliseen sopimiseen sekä niin sanotun vientimallin.
Hän sanoi, että viisas hallitus muuttaisi toimintaansa, jotta tilanne saataisiin paremmaksi.
– Tällainen vastakkainasettelu ja erittäin tulehtunut työmarkkinatilanne, jos se tänne suomalaisille työmarkkinoille pesiytyy, niin siitä on kyllä pitkäaikaista haittaa.
Myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoi, ettei nykyisen kaltaisena jatkuva tilanne johtaisi jatkuessaan hyvään lopputulokseen. Hän toivoi, että tilanteen ratkaisemiseksi myös työnantajapuolta edustava Elinkeinoelämän keskusliitto aktivoituisi.
– Toistaiseksi he seuraavat tilannetta tyytyväisenä katsomossa ja toteavat kerta toisensa jälkeen, että hallitusohjelma on hyvä ja hallitus toteuttakoon hallitusohjelmaa.
Bergbom: "Syyttömiä työnantajia rangaistaan"
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi Senaatintorilla, että hallitus on itse valinnut tien, jonka se tiesi johtavan ammattiyhdistysliikkeen vastareaktioon. Anderssonin mukaan hallituksen pitäisi neuvotella ammattiyhdistysliikkeen kanssa työelämään kaavailtujen muutosten kokonaisuudesta. SAK katkaisi joulukuussa työnantaja- ja työntekijäliittojen keskustelut Suomen työmarkkinamallin kehittämisestä, koska hallitus ei ole suostunut laajentamaan neuvotteluita muihin työelämäuudistuksiin.
– Jos kokonaisuus toteutetaan, Suomesta tulee monessa suhteessa se Pohjoismaa, jossa työntekijän suojelu on kaikkein heikoin.
Mielenosoituksesta puhunut perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom kertoi STT:lle, että hän ymmärtää, että lakkoilijat ovat eri mieltä hallituksen linjan kanssa.
– Sitä en ymmärrä, että tilanteeseen täysin syyttömiä työnantajia rangaistaan.
Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi eilen, että työtaistelut aiheuttavat 360 miljoonan euron menetykset Suomen bruttokansantuotteeseen.
Satonen: Lakot ovat ylimitoitettuja
Työministeri Arto Satonen (kok.) sanoo pitävänsä tämän viikon poliittisia lakkoja ylimitoitettuina tilanteeseen ja tuleviin muutoksiin nähden.
Hän sanoi STT:lle lakkojen ja mielenosoittamisen osoittavan sen, ettei ole ehkä täysin ymmärretty, miksi uudistuksia tehdään.
– Suomen talouden tilanne on niin vakava, että totta kai meidän on näitä uudistuksia vietävä eteenpäin. Meidän on saatava työllisyysastetta nousuun, ja se on pitkässä juoksussa sekä työntekijöiden että työnantajien että koko Suomen etu.
Satonen puhui parin minuutin ajan myös mielenosoittajille Senaatintorilla. Hänellä on heille viestinä viisi pointtia: työn tekemisen on oltava aina kannustavampaa kuin sosiaaliturvan, Suomi tarvitsee lisää työnantajia, suomalaisen työn on pärjättävä kansainvälisessä kilpailussa ja valtion vakava taloustilanne vaatii toimia.
Viidentenä pointtinaan Satonen vetosi työntekijäpuoleen.
– Toivon, että keskusteluyhteys säilyy ja me voimme sitä pitää yllä, ja ilman työtaisteluita viedä eteenpäin niitä uudistuksia, joita Suomi tarvitsee, jotta tämä on jatkossakin maailma paras maa.
Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuvaa käynnissä olevia lakkoja ylimitoitetuiksi ja kohtuuttomiksi.
– Mielestäni näin suuret lakot, jotka aiheuttavat näin vaikeassa taloustilanteessa suuria tappioita Suomen kansantaloudelle, ovat ylimitoitettuja ja kohtuuttomia, hän kommentoi toimittajille Brysselissä EU-huippukokoukseen saapuessaan.
Hänen mukaansa hallituksen lakihankkeista, kuten työrauhalainsäädännöstä ja paikallisesta sopimisesta, on ollut mahdollista koko ajan neuvotella.
– Korostan sitä, että nämä esitykset, jotka äsken kävin läpi, eivät aiheuta vahinkoa tai heikennä tavallisen palkansaajan elämää. Näissä uudistetaan työmarkkinoiden rakenteita, hän sanoo.