Vuoden alussa tuli voimaan laki, jonka mukaan koiranomistajien pitää ilmoittaa lemmikkinsä Ruokaviraston koirarekisteriin vuoden 2023 loppuun mennessä.
Tähän mennessä rekisteriin on ilmoitettu noin 130 000 koiraa, kun yhteensä karvakuonoja on Suomessa arviolta 800 000 eli joka viidennessä taloudessa on koira.
Koiranomistajilla on siis enää kolmisen viikkoa aikaa toimia, joten on jo selvää, että vain pieni osa kaikista koirista tulee löytymään Ruokaviraston rekisteristä vuoden loppuun mennessä.
Koirarekisteriin tallennetaan muun muassa mikrosirun tunnistuskoodi, syntymäaika, rotu, sukupuoli, kutsumanimi ja väri.
Ruokaviraston koirarekisteri ei ole saanut "koiraihmisiltä" pelkkää varauksettoman suotuisaa vastaanottoa. Pakollista koirien viranomaisrekisteriä on haukuttu harvinaisen paljon yleisönosastoissa ja erilaisilla somealustoilla.
Rekisterin on sanottu olevan susi jo syntyessään. Ihmetystä ja ärtymystä on herättänyt varsinkin kaksoisrekisteröinti.
Koiranomistajat ihmettelevät joukolla, miksi Kennelliiton rekisteri ei kelpaa. Ruokaviraston mukaan siirto ei olisi ollut järkevää kustannusten, vaadittavan työmäärän tai koirarekisterin avaamisaikataulun kannalta. Ruokavirasto painottaa, että Kennelliiton keräämät tiedot on kerätty eri tarkoitukseen, eivätkä Ruokaviraston koirarekisterin ja Kennelliiton tietosisällöt ole yhteneväiset.
Kennelliiton rekisterissä on yli 580 000 koiraa eli noin 72 prosenttia kaikista koirista.
"Loppukiriä on ilmoittamisessa selkeästi"
Ruokaviraston eläinten hyvinvoinnin ja tunnistamisen yksikön erityisasiantuntija Terhi Jääskeläinen sanoo Ilkka-Pohjalaiselle, että koiria on perjantaihin 8. joulukuuta mennessä rekisteröity 132 338 kappaletta.
– Koirien ilmoitustahti on ollut hitaampaa kuin odotimme, vaikka realistisia sen suhteen olimmekin, että kaikki eivät koiriaan määräajassa rekisteriin ilmoita. Ilmoitustahti on kuitenkin viimeisen viikon aikana ollut huomattavasti aiempaa vilkkaampaa, joten loppukiriä ilmoittamisessa on selkeästi, Jääskeläinen toteaa.
Jääskeläinen myöntää, että monille koiranomistajille ei ole selkeää, miksi rekisteri on perustettu tai miten se tulee esimerkiksi ehkäisemään pentutehtailua.
– Asiaa ajatellaan vain oman koiran näkökulmasta, että eihän sen ilmoittaminen rekisteriin pentutehtailua estä. Kyseessä on kuitenkin isompi asia, ja tietoisuuden lisääminen siitä, että kaikki Suomessa olevien ja myytävien koirien tulisi olla rekisterissä, onkin jo asia, joka vaikuttaa ja vaikeuttaa pentutehtailijoiden toimintaan.
Jos jatkossa hankkii koiran jota ei ole rekisteriin ilmoitettu voi Jääskeläisen mukaan omalla toiminnallaan auttaa pentutehtailijaa pitämään toimintansa piilossa.
– Kennelliitto on ollut vuosia merkittävin koiria rekisteröivä taso, joten ymmärrettävästi viranomaisrekisterin perustaminen herättää ihmisissä hämmennystä. Kennelliiton rekisteri ei kuitenkaan ole ollut pakollinen ja siellä ei ole ajantasaista tietoa kaikista koirista ja niiden haltijoista, Jääskeläinen korostaa.
Jos koiran jättää tunnistamatta eli siruttamatta ja rekisteriin ilmoittamatta, voi viranomainen ryhtyä toimenpiteisiin. Näitä ovat esimerkiksi määräykset ja kiellot, joita voidaan tarvittaessa tehostaa uhkasakolla.
Jos koiraa ei ole sirutettu, aluehallintovirasto ja ely-keskus voivat määrätä 300-5000 euron seuraamusmaksun.
– Eli seuraamuksia rekisteröinnin tekemättä jättämisestä on kyllä, Jääskeläinen sanoo.
Mikäli vuoden vaihteen takarajasta jostain syystä myöhästyy, niin mitään sanktioita ei siitä kuitenkaan ole koiranomistajalle heti luvassa. Rekisteröinti menee myöhästyneenäkin käsittelyyn, ja kertamaksu on sama 10 euroa sähköisessä asioinnissa.