Palestiinalaispresidentti Mahmud Abbas sanoi sunnuntaina, että palestiinalaishallinto voi palata valtaan Gazassa vain, jos Israelin ja palestiinalaisten konfliktiin löydetään kokonaisvaltainen poliittinen ratkaisu.
Abbas ilmaisi kantansa Länsirannalle sunnuntaina yllätysvierailun tehneelle Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille, kertoi palestiinalainen uutistoimisto Wafa.
Blinken sanoi äskettäin Yhdysvaltain senaatin kuulemisessa, että Abbasin johtaman palestiinalaisten hallinnon pitäisi ottaa sodan jälkeen Gazan kaista uudelleen hallintaan. Tosin Abbasin hallinnolla on rajoitettu itsehallinto vain osassa Länsirantaa. Lisäksi Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on pitkään pyrkinyt sivuuttamaan tämän ajatuksen.
Gazan kaistaa hallitsee tällä hetkellä äärijärjestö Hamas. Hamasin hyökättyä Israeliin kuukausi sitten Israel julisti sodan sitä vastaan.
Abbas myös luonnehti Gazan tilannetta kansanmurhaksi ja sanoi, ettei Israel välitä kansainvälisen oikeuden periaatteista.
Blinken puolestaan sanoi, ettei Gazan palestiinalaisia saa väkisin ajaa maanpakoon.
Israel on toistuvasti kehottanut Gazan pohjoisosassa asuvia palestiinalaisia siviilejä lähtemään alueen eteläosiin, koska taistelut ovat kiihtyneet ja koska Israelin joukot saartavat ja pommittavat Gazan kaupunkia ja alueen muita osia.
Blinken ja Abbas keskustelivat myös tarpeesta lopettaa palestiinalaisiin kohdistuva ekstremistinen väkivalta Länsirannalla, kertoi Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottaja. Palestiinalaishallinnon mukaan Länsirannalla on kuollut viime viikkoina yli 150 palestiinalaista yhteenotoissa Israelin joukkojen ja siirtokuntalaisten kanssa.
Gazan terveysministeriö syyttää Israelia iskusta pakolaisleiriin
Gazassa ainakin 45 ihmistä on saanut surmansa Israelin iskussa myöhään lauantaina, sanoi äärijärjestö Hamasin hallinnassa toimiva Gazan terveysministeriö. Silminnäkijä on kertonut uutistoimisto AFP:lle, että ilmaisku oli osunut useisiin rakennuksiin.
Terveysministeriö syyttää Israelin iskeneen al-Maghazin leiriin, joka sijaitsee Gazan kaistan keskiosassa.
YK:n palestiinalaispakolaisia auttavan järjestön (UNRWA) verkkosivujen mukaan al-Maghazi on vuonna 1949 perustettu pakolaisleiri. Se lukeutuu Gazan pienimpiin leireihin sekä asukasmääränsä että kokonsa puolesta. Päälle 0,6 neliökilometrin alueella asuu kaikkiaan reilut 33 000 palestiinalaispakolaista.
Israel ei ole vahvistanut iskeneensä leiriin. Israelin asevoimat selvittää edustajansa mukaan, ovatko israelilaisjoukot operoineet alueella Gazan terveysministeriön raportoiman iskun aikoihin.
Hamas sanoi viestipalvelu Telegramissa julkaisemassaan lausunnossa, että valtaosa iskussa kuolleista oli naisia ja lapsia.
Mielenosoittajat kritisoivat Bidenia Washingtonissa
Tuhatpäiset väkijoukot marssivat palestiinalaisten tueksi lauantaina muun muassa Lontoossa, Berliinissä ja Düsseldorfissa. Yhdysvalloissa Washingtonissa kaduille kokoontui niin ikään tuhansia mielenosoittajia vaatimaan tulitaukoa Gazaan.
Lauantainen kokoontuminen oli suurin mielenosoitus Washingtonissa sen jälkeen, kun Israelin ja äärijärjestö Hamasin välinen tuore konflikti kärjistyi lokakuun alkupuolella.
Osa mielenilmaukseen osallistuneista kritisoi Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bidenia, koska tämä on tukenut Gazaa ilmaiskuin moukaroivaa Israelia. Yhdysvallat on pitkään ollut Israelin läheinen liittolainen.
Mielenosoittajat heiluttivat palestiinalaislippuja ja osa heistä syytti Bidenin tukevan kansanmurhaa. Riimittelevissä iskulauseissa Bidenia kutsuttiin muun muassa "kansanmurha-Joeksi".
– Niin monien viattomien ihmishenkien menettämisen sallimista ei voida hyväksyä, emmekä voi pitää tätä suhteellisena konfliktina, 24-vuotias Amanda Eisenhour sanoi.
– Tämä on joukkomurha, kansanmurha -- tahra historiassamme, enkä voi kansalaisena hyväksyä sitä, että verorahani rahoittavat tätä.
Israelin tukeminen kääntymässä demokraatteja vastaan
Niin ikään mielenilmaukseen osallistunut Jasmine Iman, 25, ei aio omien sanojensa mukaan äänestää Bidenia presidentinvaaleissa ensi vuonna, koska tämä tukee vankkumatta Israelia.
– Emme äänestä demokraattista puoluetta. Varmistamme, että kaikki tuntemamme ihmiset tietävät, ettei heidän tule äänestää demokraattista puoluetta, hän sanoi.
Biden, 80, kohtaa vaaleissa todennäköisesti jälleen 77-vuotiaan edeltäjänsä Donald Trumpin. Jasmine Iman kertoi jättävänsä vaalit väliin, jos valinta täytyy tehdä Bidenin ja Trumpin väliltä.
Biden antoi lauantaina ymmärtää, että on nähtävissä edistystä niin sanotun humanitaarisen tauon saamiseksi Gazaan. Yhdysvaltalaispresidentiltä oli kysytty lauantaina, onko pyrkimyksissä edistytty.
Israel piirittänyt Gazan kaupungin
Israel on pommittanut Gazaa jo noin kuukauden päivät. Äärijärjestö Hamasin alaisen Gazan terveysministeriön mukaan Gazassa Israelin hyökkäyksessä ja ilmaiskuissa kuolleiden määrä on noussut lähes 9 800:aan. Ministeriön mukaan kuolleista ainakin 4 800 on lapsia. Lukuja ei ole voitu vahvistaa riippumattomista lähteistä.
Israel julisti sodan Hamasia vastaan sen jälkeen, kun äärijärjestön taistelijat tekivät yllätyshyökkäyksen Israeliin 7. lokakuuta. Israelin mukaan hyökkäyksessä kuoli päälle 1 400 ihmistä.
Israelin puolustusministeri Yoav Gallant sanoi lauantaina, että Israelin joukot ovat saartaneet täysin Gazan kaupungin. Etelä- ja pohjoispuolelta operoivat joukot olivat Gallantin mukaan edenneet asutuille alueille.
Israelilaisjoukkojen tehtävänä on hänen mukaansa "löytää ja eliminoida" Gazan sisällä Hamasia johtava Yahya Sinwar.
Tuhannet kaduilla myös Israelissa
Myös Israelissa järjestettiin lauantaina mielenilmauksia. Tel Avivissa useat tuhannet lähtivät kaduille vaatimaan, että Hamasin lokakuisen hyökkäyksensä yhteydessä ottamat panttivangit tuotaisiin takaisin kotiin. Mielenosoitukseen osallistui muun muassa panttivankien sukulaisia ja ystäviä.
Israelin mukaan Hamas on ottanut yli 240 panttivankia.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu sanoi perjantaina, että Israel ei suostu väliaikaiseen tulitaukoon ilman panttivankien vapauttamista. Panttivankien omaiset ovat niin ikään esittäneet, että panttivankien vapauttaminen olisi ehto humanitaaristen taukojen järjestämiselle.
Jerusalemissa sadat mielenosoittajat kokoontuivat Netanjahun virka-asunnon ulkopuolelle vaatimaan pääministerin eroa.
Netanjahun hallitusta on viime aikoina kritisoitu Israelissa siitä, ettei Hamasin hyökkäykseen ollut valmistauduttu riittävästi.
Pääministeri itse on ollut poliittisen paineen alla jo hyvän aikaa ennen tuoretta konfliktia. Hän on muun muassa edelleen syytettynä kolmessa erillisessä korruptio-oikeudenkäynnissä. Lisäksi hänen hallituksensa on yrittänyt saada maahan aikaan kiisteltyä oikeusjärjestelmäuudistusta, jota oli konfliktin edellä vastustettu kuukausikaupalla mielenosoituksissa.
Vihjaus ydinpommista Gazaan toi israelilaisministerille porttikiellon hallituksen tapaamisiin
Israelissa hallitus on antanut ministerille moitteet ja estää toistaiseksi hänen osallistumisensa hallituksen kokoontumisiin. Kyseessä on kulttuuriperinnöstä vastaava äärioikeistolainen Amihai Eliyahu, jonka mukaan ydinpommin pudottaminen Gazaan voisi olla yksi mahdollisuus sodan lopettamiseksi.
Pääministeri Netanjahu antoi nopeasti vastauksensa ja sanoi ministerin kommenttien olevan "todellisuudelle täysin vieraita", kertoo BBC.
Arabiliiton pääsihteeri Ahmed Aboul Gheit puolestaan sanoi kommenttien paljastavan, että "Israelilla on ydinaseita, mikä on julkinen salaisuus".