Pakolaiskeskustelu käy näinä päivinä kiivaana, puolesta ja vastaan. Olen tietoinen asiaan liittyvistä ongelmista, mutta siitä huolimatta haluan ortodoksikristittynä ja monikulttuurisuuden kannattajana puolustaa pakolaisia ja nousta kaikenlaista muukalaiskammoa vastaan.
Maahanmuuttajien ja pakolaisten vastustajat esittävät usein vääriä väitteitä. Esimerkiksi vastaanottokeskuksen perustaminen muka lisää rikollisuutta. Poliisihallituksen mukaan vastaanottokeskukset eivät ole lisänneet hälytystehtävien määrää eivätkä näy rikostilastoissa.
Suomen ei tule unohtaa omaa historiaansa. Talvi- ja jatkosodan aikana Ruotsi otti vastaan yli 70 000 sotalasta Suomesta. Muutenkin Suomesta on lähihistoriansa aikana muuttanut ulkomaille paremman elämän toivossa enemmän suomalaisia kuin tänne on muuttanut ulkomaalaisia.
Eurooppaa nyt koettelevassa pakolaiskriisissä ei ole kysymys elintasopakolaisuudesta vaan suurten ihmisjoukkojen todellisesta hädästä. Jossakin heidän täytyy saada turvassa asua. Voimmeko suhtautua heihin täysin kylmäsydämisesti tai vihamielisesti? Entä taloudelliset realiteetit? Ei raha saa olla elämässämme tärkeintä. Humaanisuus ennen kaikkea.
Entä sitten monikulttuurisuus? En ymmärrä, mikä mörkö se joillekin on. Ei Suomessakaan ole koskaan vallinnut mitään yhtenäiskulttuuria. Oma kulttuurimme on saanut aikojen saatossa vaikutteita milloin mistäkin, niin idästä kuin lännestä.
Tunnen monia ulkomaalaistaustaisia ja olen aina tullut hyvin toimeen heidän kanssaan, riippumatta uskonnosta tai kansallisuudesta. Kohtaamiset erilaisten ihmisten ja eri kulttuurien kanssa ovat rikastuttaneet elämääni ja vain vahvistaneet minussa tervettä isänmaallisuutta ja tietoisuutta omasta kulttuuristani, josta ulkomaalaiset aina kiinnostuneina kyselevät.
Sen sijaan nationalismi on mielestäni sairaus, joka on usein sotien sytytysainetta. Samalla planeetallahan me kaikki elämme ja samaa ihmissukua olemme. Kaikenlainen rotuihin jaottelu ja ihmisten nimitteleminen esim. ryssiksi, jutkuiksi tai nekruiksi kuuluu hitleriläiselle 1930-luvulle.
Suomi on kristitty maa, ja aito kristillisyys torjuu kaikenlaisen ksenofobian. Jeesus kiittelee niitä, jotka kohtelevat muukalaisia ystävällisesti: ”Minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne; minä olin alaston, ja te vaatetitte minut... Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle” (Matteus 25).
Nostan peukkua pääministerimme tekemälle henkilökohtaiselle ratkaisulle majoittaa pakolaisia toiseen kotiinsa. Mikäs siinä, jos pystyy niin tekemään. Sipilä ainakin tekee jotakin ja näyttää itse mallia. Paavikin patistaa seurakuntia ympäri maailman ”tekemään Sipilät”.
Ortodoksina olen ilolla todennut, että myös Vaasan ortodoksinen seurakunta on tarjonnut turvapaikanhakijoille apuaan. Muutenkin seurakuntamme on todella monikulttuurinen: meillä on ihmisiä 24 eri maasta ja kaikki elävät sulassa sovussa veljinä ja sisarina keskenään. Ei se niin vaikeaa ole, jos uskoo johonkin ja yrittää rakastaa.
Teijo Lusa
Seinäjoen ortodoksi- yhdistyksen puheenjohtaja