Vaasassa alkaa nousta pintaan huoli siitä, selviääkö kulttuuri ja taide kaupungin leikkauspöydältä. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle esitettiin yhteensä 52 leikkauskohdetta, joista 43 kohdistui kulttuuriin, lähes 2,6 miljoonaa euroa neljässä vuodessa. Liikuntapalveluiden säästökohteita oli yhdeksän, lähes 710 000 euroa.
Kaikkineen virkamiesten leikkausluettelossa oli 226 kohdetta, yhteensä 37 miljoonaa.
Kaupungin tulot vuonna 2024 ovat 365 miljoonaa.
Iskut osuvat taiteen ja kulttuuritarjonnan määrään ja sisältöön, pahimmillaan laatuun ja kiinnostavuuteen sekä tietysti yleisöön, joka jää ilman kulttuurielämyksiä.
Palkkoihin ja sisäisiin vuokriin ei säästöjä kohdisteta.
Katariina Korkman kysyi (IP 22.5.2024) tapetaanko Vaasan kuorofestivaali säästämällä?
Kun festivaalille ei enää kutsuta nimekkäitä kuoroja, joille esiintymisestä maksetaan – ja joiden konserteista saisi lipputuloja – säästetään 19 500 euroa vuodessa. 30 vuotta Vaasaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnetuksi tehnyt festivaali näivetetään.
Vaasassa on kummallinen tapa hylätä taide ja taiteen tekijät, kun näkijät ja tekijät vuosikymmenien tulisieluisen uurastamisen ansiosta tuovat valtakunnallista ja kansainvälistäkin näkyvyyttä ja mainetta kotikaupungilleen. Nukketeatteri Peukalopotti kasvoi ja kukoisti 20 vuotta. Nyt kun Vaasan taidemuseot alkoivat elpyä takavuosien myllerryksistä, museoilta viedään 576 000 euroa neljässä vuodessa mm. vähentämällä näyttelyitä, pitämällä ovet kiinni tiistaisin ja sunnuntaisin sekä sulkemalla museot joulun aikaan kuudeksi viikoksi.
Svenska Yle käsitteli perjantaina 24.5.2024 laajasti oopperataiteen tilaa ja tulevaisuutta Vaasassa. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta ei hyväksynyt esitystä ”oopperatoiminnan lakkauttamisesta” vaan päätti, että 2027 oopperatuotannossa on tauko.
Tammikuussa 2025 Vaasan kaupunginteatteri esittää Puccinin Toscan, joka nähtiin Vaasan Oopperassa 1970 ja 2000. Teatterinjohtaja Seppo Välisen ohjaus herättää suuria odotuksia.
Svenska Ylen haastattelemat kulttuuritoimenjohtaja Christina Knookala, teatterinjohtaja Seppo Välinen, Vaasan Oopperan taiteellinen johtaja Mika Nikander ja Wasa Baroquen johtaja, oopperalaulaja Kajsa Dahlbäck jakoivat huolen oopperan tulevaisuudesta Vaasassa.
Kaikki ymmärsivät, että pitkä katko tuotannossa vieraannuttaa yleisön ja tekee vaikeaksi mm. Vaasan Oopperan kuoron laulajien motivaation ja taiteellisen tason vaalimisen.
Olisiko aika etsiä uusi tuotantorakenne Vaasan oopperatoiminnalle? Silloin tuotantoon voisi hakea myös ulkopuolista rahoitusta säätiöistä ja rahastoista. Kunnallisena laitoksena kaupunginteatteri ei siinä onnistu.
Mikään ei kuitenkaan estä kaupunginteatteria toteuttamasta oopperaa vuonna 2028, jolloin teos osuisi yksiin Vaasan Oopperan 70-vuotisjuhlan kanssa. Ensimmäinen ooppera, Pohjalaisia esitettiin Vaasassa 1.4.1958.
Yhdestä oopperatuotannosta luopuminen säästää teatterilta kahdessa vuodessa 300 000 euroa, kun säästövelvoite 736 000 euroa neljässä vuodessa.
Teatterin toimintakulut ovat noin 5,8 miljoonaa vuodessa, johon valtiolta saadaan noin 1,6 miljoonaa.
Teatterinjohtaja päättää itsenäisesti ohjelmistosta – kulttuurijaoston hyväksymän ohjelmapolitiikan puitteissa. Oopperatoiminta siirtyi kaupunginteatterin vastuulle valtuustopäätöksellä 2018.
Haastattelussa Seppo Välinen sanoi: ”oopperatoiminta ei ole teatterin ehdotonta ydintoimintaa”.
Ei se kuitenkaan voi olla kaikkein vähäarvoisintakaan!
Vaasan kaupunginorkesterin uusi ylikapellimestari on Anna-Maria Helsing, joka tunnetaan Vaasassa myös oopperakapellimestarina. Elokuussa hän johtaa Teuvalla Korsholman musiikkijuhlien tuottaman uutuusoopperan Tove Teuvalla. Orkesterina on Vaasan kaupunginorkesteri. Jo lipunmyynti on ollut menestys.
Kansainvälisen huippukapellimestarin aloittaessa Vaasassa 2025 neljän vuoden säästökuuri vie orkesterilta 366 000 euroa. Orkesterin vuosibudjetti on 2,4 miljoonaa.
Tiedämme, että Vaasa maamme kaupungeista käyttää rahaa kulttuuriin eniten asukasta kohden, noin 250 euroa vuodessa. Tiedämme myös, että Vaasan kulttuuritarjonta palvelee laajasti maakuntia, ilman että naapurikunnat olisivat valmiita osallistumaan rahoitukseen.
Vaasa haluaa kuitenkin olla ”länsirannikon kulttuurimetropoli”. Se maksaa.
Giga Vaasa -hankkeiden toteutumiseen pannaan suuret toiveet. Nyt ei pidä tuhota kaupungin kulttuurin ekosysteemiä kaupungin kokonaistalouden kannalta pienillä leikkauksilla, jotka kuitenkin yksittäisen taiteilijan, kulttuurilaitoksen ja kulttuurialan kannalta voivat johtaa vuosikymmenien työn tuhoutumiseen.
Monipuolinen, korkeatasoinen kulttuuritarjonta on Vaasalle identiteettikysymys ja vetovoimatekijä.
Sirpa Sainio (vas.)
kulttuurijaoston puheenjohtaja
Vaasa