Perustuslaki ja sen tulkinnat eivät nykyisin tunnu kelpaavan kaikille. Joidenkin elinkeinoelämän edustajien ja poliitikkojen mielestä perustuslaki ei jousta ja se seisoo aina uudistusten tiellä.
Voimme olla oikeastaan tyytyväisiä näistä näkemyksistä. Ne kertovat, että perustuslaki tekee sitä mitä sen kuuluukin tehdä; Suojelee meitä tavallisia kansalaisia huonoilta uudistuksilta.
Suomessa vakaan yhteiskunnan perusteet on kirjattu perustuslakiin. Se takaa sen, ettei kukaan tai mikään taho pysty laillista tietä Suomessa nousemaan erityiseen asemaan vastoin kansan tahtoa. Samoin perustuslaissa taataan yksilöiden, eli meidän kaikkien ihmisten, perusoikeudet. Niitä ei saa loukata valtion virkakoneisto, toiset ihmiset tai vaikkapa kaupalliset toimijat. Nykyisessä markkinafundalistisessa maailmassa perustuslaki on siis varsin tarpeellinen.
Perustuslakia täydentää valtion muu lainsäädäntö. Lailla ja asetuksilla ohjataan yhteiskunnan toimintaa ja varmistetaan kansalaisten tasavertainen kohtelu ihmisten erilaisuudesta ja eri lähtökohdista huolimatta.
Koska ihmiset omaavat universaalisesti samanlaisia tarpeita kuin me täällä Suomessa, niin on vain luonnollista, että oikeusvaltion periaatteita on kirjattu myös kansainvälisiin sopimuksiin. Niillä halutaan varmistaa kansallisvaltioiden yhdenvertainen katsomus ihmisoikeuksia kohtaan ja varmistetaan länsimaisen oikeusvaltion rakenteiden jatkuvuus.
Yksi johtava ajatus oikeusvaltion ideassa on, että lailla suojataan heikompaa osapuolta vahvemman sanelua vastaan. Tästä näkemyksestä nykyinen pakkolakeja ajava hallituksemme on nyt luopumassa. Pakkolait asettuvat suoraan työnantajan puolelle ja rikkovat kansainvälisten sopimusten linjauksia työntekijöiden oikeuksista.
Hallituksen pakkolait eivät saaneet asiantuntija lausunnoissa kovinkaan suurta kannatusta. Peräti 55 prosenttia lausunnon antaneista asiantuntija tahoista suhtautui pakkolakeihin kriittisesti ja vain 15 prosenttia suopeasti (Yle 13.12.2015). Päinvastoin kuin hallitus väittää, asiantuntijoiden mukaan pakkolait vain pahentaisivat tilannetta.
Taloutta ei saada nousuun ostovoimaa ja kysyntää leikkaamalla. Kannattaisi keskittyä niihin tekijöihin, jotka talouskasvua auttavat eli koulutukseen, kysynnän kasvattamiseen ja eriarvoisuuden torjuntaan. Valitettavasti tämän hetkinen suunta on aivan toinen.
Antti Knuuttila
Kaupunginvaltuutettu (Vas.)
Seinäjoki