Allekirjoittaneelle kehittyi kämmenkalvon kutistuma joka veti pikkusormen lähes 90 asteen kulmaan muihin sormiin verraten ja hankaloitti monella lailla normaalia elämää. Jopa kasvojen pesu kävi vaikeaksi, kun pikkusormi tökki aamuisin joko nenään tai silmiin.
Seinäjoen keskussairaalan päiväkirurgian osastolle tuli kutsu saapua leikkaukseen 9.2. kello 10.00. Vähän epävarmana menin vaimon kuskaamana Leiko-osastolle ja sovittiin, että tulen sitten Kela-taksilla takaisin, jos hengissä selviän.
Vähän yli kymmenen tuli miellyttävä sairaanhoitaja ja käski ottaa päällysvaatteet mukaan ja lähdettiin vaihtamaan päälle sairaalan asusteet. Huoneeseen tultaessa hän kävi asiallisesti läpi käytössä olevat lääkkeet ja tarkisti, että on oikea Aapeli kyseessä sekä, onko kunto nyt sellainen, että voidaan leikkaus tänään tehdä.
Sitten vaatteiden vaihto ja omat vaatteet muovipussiin, jonka hoitaja vei lukittuun varastoon ja antoi avaimen, jolla ne voi saada takaisin. Sairaanhoitajalla oli miellyttävä käyttäytyminen potilasta kohtaan ja jämäkkä sekä osaava ote työhönsä.
Odottelin hetken oleskelutilassa ja sitten tuli leikkaava lääkäri ja sairaanhoitaja pyytämään huoneeseen, jossa lääkäri ensi kerran näki potilaan ja sairauden laadun. Kertoi, miten tämä tullaan leikkaamaan ja piirsi tussilla leikkausviivat käteen sekä kertoi, miten päivä tästä etenee ja milloin leikkaus aloitetaan. Kertoi myös, miten leikkauksen jälkeen tulisi haavoja hoitaa ja miten siteitä tulisi vaihtaa sekä sanoi, että hän haluaa itse nähdä kolmen kuukauden päästä, miten on parantunut. Sanoi, että seuraavaksi sinut kutsutaan koko käden puudutukseen, laitetaan antibioottia tiputuksella suoneen ja tuodaan leikkaukseen iltapäivällä.
Erittäin ammattitaitoista toimintaa jo ennen leikkausta. Hän sai potilaan rauhoittumaan sekä uskomaan, että kaikki menee parhain päin.
Sitten miellyttävä sairaanhoitaja tuli hakemaan leikkausosastolle ja pääsin makuulle sänkyyn. Laitettiin tiputus suoneen ja annettiin kipulääkettä sekä kytkettiin sydämen ja verenpaineen seuranta päälle. Hetken päästä tuli anestesialääkäri, joka kainalon kautta laittoi puudutusainetta käteen. Kertoi tarkasti, miltä puudutus tuntuu ja miten etenee käsivarresta sormiin asti. Koneenhoitaja kertoi, että hienosti onnistui ja nyt vain odotetaan vaikutusta. Hoitaja kävi joka välissä kysymässä onko kaikki hyvin ja vieläkö sormet liikkuu. Viimeisenä puutui pikkusormi ja sitten tulikin lähtö leikkaussaliin.
Potilas valmisteltiin leikkausta varten, käsi pestiin ja tuettiin paikoilleen, verenpaineen seuranta ja sydämen seuranta päälle. Hoitaja tiedusteli tiedänkö, missä olen ja kumpaa kättä operoidaan ja mikä on vaiva. Tarkisti näin hienosti, olenko vielä kartalla. Sitten alkoivat lääkärit leikkaamaan, keskustelivat koko ajan mitä tehdään, miten tehdään sekä miten olisi paras edetä. Hieno kuunnella ammattilaisten rauhallista ja analyyttistä pohdintaa yksityiskohdista.
Koko leikkauksen ajan miellyttävä sairaanhoitaja oli lähellä ja tiedusteli miltä tuntuu, onko vointi hyvä ja vaikka kuinka vakuutin, että hyvä on olo, niin laittoi kumminkin viikset nenään ja antoi jotain rauhoittavaa. Ilmeisesti verenpaineet olivat vähän kohonneet liikaa.
Lääkärit saivat leikkauksen tehtyä ja ilmoittivat, että oli vähän hankala paikka ja kesti pitkään mutta onnistuttiin saamaan hyvä lopputulos ja sormikin saatiin suoraan. Lääkäri sanoi, että aamupäivällähän käytiin jatkotoimenpiteet läpi ja toivotti pikaista toipumista ja hyvää kotimatkaa.
Sitten potilas vietiin vuodeosastolle ja minähän heti hoitajalle, että tilaa nyt taksi. Hoitaja sanoi, ettei se niin mene, nyt lepäät ja käyt keittiöstä ottamassa kahvia sekä jotain syötävää, veren sokeri on niin alhainen, ettet pääse vielä lähtemään. Hoitaja teki koko ajan asiaa ja tarkkaili minun toipumistani, puolen tunnin päästä tilasi sitten taksin.
Sairaalaan joutuessaan, elämänsä ensimmäiseen leikkaukseen tuleva 80-vuotias potilas jännittää ja vähän pelkääkin aivan uudenlaista tilannetta. Potilaan asemaan asettuminen ja hänen hyvinvoinnista huolehtiminen nousee hoitavien henkilöiden työn keskiöön. Ammatillinen taito on tietysti kaikilla tasoilla tärkeää mutta varsinkin hoitajien ja lääkäreiden empaattisuus vaikuttaa siihen, miten potilas kokee saamansa hoidon ja palvelun.
Suuret kiitokset Leikon henkilökunnalle, Te voitte olla ylpeitä ammattitaidostanne.