Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. Nämä Ihme ja kumma -lastenlauluun kuuluvat sanat ovat tulleet silloin tällöin mieleen maailman menoa ihmetellessä, eikä urheilu ole tässä asiassa mikään erillinen saareke.
On harmi, että uutislähetyksistä suurin osa täyttyy negatiivisilla asioilla, joita kaikkia ei vain voi ymmärtää. Urheilu-uutisten suhteen tilanne on onneksi valoisampi.
Esimerkiksi Vepsun uskomaton viime kausi jalkapalloliigassa piristi monen mieltä, ja yhdisti tuhansia vaasalaisen jalkapallon ystäviä yhä tiiviimmäksi futisperheeksi.
Vaikeita ja ikäviä asioista pitää tietysti välillä tuoda esille myös urheilu-uutisissa, jos esimerkiksi joku urheilija haluaa avoimesti kertoa vakavasta sairaudestaan tai mielenterveysongelmastaan.
Joidenkin mielestä on ihmeellistä, että miljoonia kaudessa tienaava ja unelmatyössään olevan pelaajan mieli voi järkkyä. Paha olo voi ottaa vallan monestakin syystä.
Läheisen kuolema, parisuhteen päättyminen, epävarmuus työpaikan suhteen, vakava loukkaantuminen ja niin edelleen. Joku kokee olevansa huono ja arvoton ihminen, jos suoritukset kilpailuisssa tai otteluissa ei miellytä katsojia.
Iso merkitys urheilijan hyvinvointiin on sillä, millainen on hänen resilienssi ja tukiverkosto. Huippu-urheilussa kuulee usein puhuttavan myös paineista ja niiden käsittelystä.
Jotkut osaavat käsitellä omia tai ulkopuolisten asettamia odotuksia oikein, mutta monella menestymisen mahdollisuus on kääntynyt menestymisen pakoksi. Sen jälkeen ollaan väärällä tiellä, ja moni tarvitseekin tähän ulkopuolisen apua.
On hyvä ja hieno asia, että urheilijoilla ja valmentajilla on nykyään entistä matalampi kynnys hakea ammattiapua esimerkiksi psykologeilta tai psykoterapeuteilta. Avoimuus parantaa avunsaantia, ja matalan kynnyksen lyhytterapiaa on yhä paremmin saatavilla.
Lisäksi moni haluaa olla asialla jo hyvissä ajoin ennaltaehkäisevässä mielessä, ennen kuin tilanne voi pahentua. Aina ei kuitenkaan tarvitse olla kansallisella tai kansainvälisellä huipulla oleva urheilija kokeakseen paineita.
Olen muutaman kerran keskustellut 12-vuotiaiden urheilijanuorukaisten kanssa. Yllätyin ja järkytyin, kuinka paljon paineita ja ahdistusta osa jo tuon ikäisistä lapsista koki, ja monesti lähinnä vanhempien asettamien odotusten takia.