Merimetso aiheuttaa haittaa kalataloudelle ja ihmisten virkistysmahdollisuuksille alueilla, joissa se pesii ja elää. Tästä on yksimielisyys Pohjanmaan rannikon työryhmässä, joka laati ensimmäisen alueellisen toimenpidesuunnitelman valtakunnassa.
Työryhmän näkemyksen mukaan merimetsokannan säätelemiseksi on hyviä perusteita. Toimenpidesuunnitelma on kuitenkin vasta suunnitelma – siitä on vielä pitkä askel rauhoitetun linnun vähentämiseksi. Toimenpidesuunnitelmalla ei ole minkäänlaista lakiin perustuvaa painoarvoa.
Yhteistyöryhmän puheenjohtajan Vincent Westbergin mukaan toimenpidesuunnitelma on lähinnä työkalu, joka avaa perusteita merimetsokannan säätelemiseksi.
– Sekä poikkeuslupien hakijoille että luvan myöntämistä käsitteleville viranomaisille, joka Pohjanmaan rannikolla on Varsinais-Suomen ely-keskus.
Maanomistajia yhteistyöryhmässä edustaneen Ari Isosalon mukaan merimetso-ongelmaan on saatava valtakunnallinen ratkaisu.
– Merimetso on koko Itämeren alueen ongelma, johon on saatava ratkaisu.
Isosalon sanoin paikallisesti tapahtuva merimetson pelottelu ei vähennä ongelmaa, vaan siirtää sen paikasta toiseen.
Maalahtelaisen kalastaja Erik Söderholmin mukaan paikallinen kalakanta on vähentynyt selkeästi merimetson ilmaannuttua maisemiin vuonna 2014.
– Ahvenkanta on laskenut neljäkymmentä prosenttia viimeisen vuoden aikana, siikakanta parikymmentä prosenttia.
Suoranaisen vähenemisen lisäksi merimetsot pilaavat noin parikymmentä prosenttia saaliista. Ne menevät pyydyksiin ja vahingoittavat kaloja.
– Ne eivät kelpaa rikki raavittuna enää ihmisten ravinnoksi.
Keskustelu merimetsokannan kurittamiseksi tulee jatkumaan siis tiiviisti seuraavina vuosina.
– Virossa esimerkiksi merimetsokannan säätelyyn valmistaudutaan heti, kun sen tiedetään tulevan jollekin alueelle, Isosalo kertoo.