Pai­kal­li­sen so­pi­mi­sen li­sää­mi­nen etenee – tulossa voimaan vuoden alussa

Puheenjohtaja Saara-Sofia Siren ja varapuheenjohtaja Lauri Lyly työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tiedotustilaisuudessa eduskunnassa perjantaina. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Puheenjohtaja Saara-Sofia Siren ja varapuheenjohtaja Lauri Lyly työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tiedotustilaisuudessa eduskunnassa perjantaina. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen työpaikoilla ovat lisääntymässä ensi vuoden alussa. Hanke eteni perjantaina, kun eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai valmiiksi mietintönsä asiasta.

Muutosten myötä paikallisesta sopimisesta on tulossa mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai onko yrityksessä luottamusmiestä. Jos ammattiliiton luottamusmiestä ei ole, työntekijät voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun, jonka kanssa paikallinen sopimus voidaan tehdä.

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan työpaikkakohtaista sopimista esimerkiksi työajoista tai palkoista.

Valiokunta päätti hallituspuolueiden äänillä puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä vähäisin muutoksin. Mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta, SDP:n ja vasemmistoliiton vastalause sekä vihreiden oma vastalause.

Eduskunnan on vielä äänestettävä mietinnöstä joulukuussa. Muutosten on määrä tulla voimaan vuoden alussa.

Oppositiolla huolta esityksen vaikutuksista

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) korosti perjantaina tiedotustilaisuudessa, että tavoitteena on edistää Suomen kilpailukykyä ja tuottavuutta.

– Tällä halutaan mahdollistaa, että eri yritysten ja eri alojen erityispiirteitä ja erilaisia olosuhteita olisi mahdollista huomioida ja siten paikallisesti sopia, Sirén sanoi.

Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) totesi, että työntekijät ovat vastustaneet esitystä yksiselitteisesti. Lyly kantoi huolta esityksen monista kohdista, esimerkiksi luottamusvaltuutettujen osaamisesta sopimuksen tekemisessä ilman ammattiliiton tukea. Lylyn mukaan todennäköisesti myös työnantajien liittoihin kuuluminen vähenee.

– Saa oikeuden, mutta ei ole velvollisuuksia. Miksi järjestäytyä? Lyly kysyi.

Vihreiden Fatim Diarra teki SDP:stä ja vasemmistoliitosta erillisen vastalauseen. Hänestä esityksestä puuttui työnantajien vapauden ja vastuun tasapaino.

------

Korjattu kirjoitusvirhe klo 16.53: Vihreiden Fatim Diarra, ei vihdeiden.

Ilmoita asiavirheestä