Naton jäsenenä Suomen puolustukseen vaikuttavat aiempaa enemmän myös ulkomailla tehdyt poliittiset päätökset. Naton suuri kysymys ensi vuodelle on se, ryhtyykö tammikuussa virassaan aloittava seuraava presidentti Donald Trump rajoittamaan Yhdysvaltojen osallistumista Naton toimintaan – vai vetääkö hän peräti maansa kokonaan pois sotilasliitosta.
Kävi Trumpin toisella presidentinkaudella miten kävi, on Euroopan seistävä puolustuspolitiikassa omilla jaloillaan, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).
– Tekeekö USA jotain toimenpiteitä Naton suhteen, siitä on turha lähteä spekuloimaan. Se pääviesti, että Euroopan pitää tehdä enemmän oman puolustuskykynsä vahvistamiseksi, pitää ottaa erittäin vakavasti joka tapauksessa, ei pelkästään USA:n kannoista johtuen vaan Euroopan itsensä takia, kertoi Häkkänen valtioneuvoston puolustusselonteon julkistuksen tiedotustilaisuudessa.
Tämän tarvetta korostaa Häkkäsen mukaan se, että Yhdysvallat on joka tapauksessa siirtämässä katsettaan ja painopistettään Aasian suuntaan.
– Sotilaskalustoa ja -henkilöstöä on se tietty määrä olemassa, joten ei Euroopan kannata jäädä odottamaan USA:n linjauksia.
Puolustusselonteko vahva viesti
Häkkäsen mukaan uudella puolustusselonteolla Suomi viestii myös kansainvälisille liittolaisilleen, että jo valmiiksi vahvaan maanpuolustukseen satsataan entistä enemmän.
– Meillä on jo vahvassa kunnossa puolustus ja kokonaisturvallisuus, ja tällä paperilla osoitetaan vielä vahvempi varautuminen, Häkkänen sanoo.
Ministerin mukaan Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenväliset suhteet ovat hyvällä pohjalla myös Trumpin toista kautta silmällä pitäen.
– Meillä on hyvät suhteet USA:n molempiin puolueisiin, ja olemme tämän hallituskauden aikana panostaneet erityisesti loppumetreillä siihen, että meillä on hyvä yhteydenpito republikaanien ja Trumpin joukkoon. Sen takia en usko, että kahdenvälisesti tässä syntyy haastetta. Päinvastoin, Suomi on enemmänkin tekijä kuin puhuja, se viesti puree hyvin Yhdysvalloissa, Häkkänen sanoo.
Suomella täysluotto Natoon
Jäsenmaiden sisäpolitiikan heilahteluista huolimatta Häkkänen vakuuttaa Suomen luottavan Naton toimintakykyyn myös kriisitilanteessa.
– Meillä on täysluotto siihen, että Nato on vahva ja uskottava sotilasliitto. Naton jäseninä on 32 maata, jotka kaikki ovat sitoutuneet puolustamaan toinen toisiaan, se ei ole mitenkään yhden maan poliittisista liikkeistä tai suhdanteista kiinni. Natossa on erittäin vahva ennakkovarautuminen ja alueellinen puolustussuunnittelu.
Häkkäsen mukaan Naton yhteinen pelote ja puolustuskyky ovat vain vahvistumaan päin.
– Eurooppalaiset maathan ovat investoimassa massiivisesti puolustukseen tällä hetkellä, Häkkänen sanoo.
"Pilarit tukevat toisiaan"
Naton "ison laivan" rinnalla Suomen puolustus nojaa Häkkäsen mukaan useihin muihin pilareihin, ja erityyppiset kansainväliset kumppanuudet tuovat myös joustavuutta kriisitilanteissa.
– Meillä on myös puolustusyhteistyökumppanuudet, jotka tuovat joustavan elementin ennen näitä Naton artikla 5:n tapahtumia. Eli Iso-Britannia-vetoinen JEF-yhteistyö, Pohjoismaiden Nordefco-yhteistyö, USA-yhteistyö ja useita muita, Häkkänen sanoo.
Häkkäsen mukaan Suomen puolustuksen neljä pilaria ovat oma kansallinen puolustuskyky, Nato, muut puolustuskumppanuudet ja kokonaismaanpuolustuksen malli.
– Ja ne kaikki tukevat toisiaan niin, että vaikka yksi pilari olisi jostain syystä vähän aikaa heikko, niin käytännössä ne tukevat toinen toisiaan ja meillä on vahva turvallisuustilanne.
Valtioneuvoston torstaina hyväksymä puolustusselonteko oli Suomen Nato-ajan ensimmäinen sekä ensimmäinen Venäjän aloitettua laajan hyökkäyssotansa Ukrainassa helmikuussa 2022.