Paavi Franciscus on kuollut, kertoo Vatikaani. Franciscus kuoli maanantaiaamuna 88 vuoden ikäisenä asunnossaan Vatikaanissa.
– Tänä aamuna kello 7.35 Rooman piispa Franciscus palasi kotiin isän luo, kardinaali Kevin Farrell sanoi Vatikaanin tiedotteen mukaan.
– Hänen koko elämänsä oli omistettu herran ja hänen seurakuntansa palvelukseen, hän jatkoi.
Paavi Franciscus kuoli aivohalvaukseen ja sitä seuranneeseen sydämenpysähdykseen, kävi ilmi Vatikaanin illalla julkaisemasta kuolintodistuksesta.
Ennen kuolemaansa paavi oli sairastellut jo pidempään. Helmikuussa hän sairastui keuhkokuumeeseen ja oli viikkoja sairaalahoidossa. Kuolintodistuksen mukaan paavi kärsi sairaalassa lisäksi akuutista hengitysvajauksesta.
Franciscusta vaivasi myös kohonnut verenpaine, keuhkoputkien laajentuma sekä kakkostyypin diabetes.
266. paavi
Argentiinalainen Franciscus, ristimänimeltään Jorge Mario Bergoglio, valittiin roomalaiskatolisen kirkon 266. paaviksi vuonna 2013. Franciscus oli tehtävässään ensimmäinen latinalaisamerikkalainen ja ensimmäinen jesuiitta. Hän oli katolisen kirkon paavina 12 vuotta.
2020-luvun alussa Franciscuksen terveys alkoi horjua. Hän joutui perumaan useita esiintymisiään ja matkojaan sekä turvautumaan pyörätuoliin.
Tänä vuonna hän ei itse lukenut perinteistä pääsiäisen urbi et orbi -puhetta Vatikaanissa, vaan avustaja luki paavin puheen. Paavi istui vieressä Pietarinkirkon parvekkeella pyörätuolissa, kun noin 35 000 ihmistä kuunteli puhetta Pietarinaukiolla pääsiäissunnuntaina.
Viimeiseksi jääneessä puheessa tuomittiin Gazan kurja tilanne ja vaadittiin aselepoa syyttämättä suoraan konfliktin kumpaakaan osapuolta. Paavi tuomitsi myös lisääntyneen juutalaisvastaisuuden, jota hän luonnehti huolestuttavaksi.
Suomen valtiojohto esitti surunvalittelunsa
Presidentti Alexander Stubb kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että paavi Franciscus muistetaan työstään köyhien parissa ja sosiaalisesti heikompiosaisten puolustajana. Stubb sanoi Franciscuksen perinnön lohduttavan surevia.
Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi X:ssä surevansa paavin poismenoa. Hän sanoo saaneensa kunnian tavata Franciscuksen vuonna 2019.
Orpo lähetti suruvalittelunsa Vatikaaniin ja kaikille maailman katolisille.
Katolisen kirkon uudistaja
Franciscus oli yllätysvalinta paaviksi, sillä hän oli valintahetkellä jo 76-vuotias. Uudistajana myöhemmin profiloitunut Franciscus oli kuitenkin silloin kompromissi. Uudistajat arvostivat hänen liberaaleja näkemyksiään sosiaalisissa kysymyksissä, mutta hän kelpasi konservatiiveillekin, koska hänen näkemyksensä seksuaalisissa kysymyksissä olivat heille riittävän vanhoillisia.
Franciscus pyrki uudistamaan Vatikaanin hallintoa, kitkemään korruptiota Vatikaanin pankissa ja käsittelemään lasten seksuaalisen hyväksikäytön perintöä kirkossa.
Franciscuksen kansanomainen tyyli keräsi paljon suosiota, mutta hän hankki myös vihollisia sekä Vatikaanissa että sen ulkopuolella suorasanaisilla kannanotoillaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, pakolaisten ja ilmaston puolesta.
Piilotteli vainottuja
Bergoglio syntyi Argentiinassa italialaissiirtolaisten perheeseen. Hän opiskeli ensin kemiantekniikkaa ja työskenteli hetken ruokateollisuudessa. 21-vuotiaana hän kuitenkin kuuli kirkon kutsun ja kirjautui jesuiittanoviisiksi. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1969. Ennen sitä hän opiskeli humanistisia tieteitä ja filosofiaa Chilen Santiagossa ja kotimaassaan Buenos Airesissa.
Bergoglio vannoi jesuiittalupauksensa vuonna 1973 ja toimi sen jälkeen Argentiinan jesuiittaprovinssin johtajana vuodet 1973–1979. Tuona aikana Argentiinassa vallan kaappasi sotilasjuntta, joka vainosi armotta vasemmistolaisia ja muita epäiltyjä kumouksellisia. Niin kutsutun likaisen sodan aikana vuosina 1976–1983 katosi 10 000–30 000 ihmistä.
Bergoglio sanoi piilottaneensa useita ihmisiä poliisilta ja sotilailta, mutta hänen väitettiin myös luovuttaneen kaksi pappia viranomaisille. Bergogliota vastaan asiasta nostettu oikeusjuttu ei johtanut mihinkään.
1980-luvulla Bergoglio jatkoi teologianopintojaan Saksassa, ja vuonna 1992 hänet nimitettiin Buenos Airesin apulaispiispaksi. Vuonna 1998 hän yleni arkkipiispaksi. Kardinaaliksi eli paavin neuvonantajaksi Bergoglio vihittiin vuonna 2001.
Argentiinan 1990-luvun talouskriisin vuosina Bergoglio keräsi arvostusta vaatimattomalla elämäntavallaan. Hän asui yksinkertaisessa asunnossa ja kulki töihin kävellen tai julkisilla liikennevälineillä.
Ristiriitainen perintö
Helmikuussa 2013 paavi Benedictus XVI luopui tehtävästään iän ja terveyshuolien vuoksi. Uudeksi paaviksi valittiin Bergoglio, joka valitsi paavinimekseen Franciscuksen kunnianosoituksena fransiskaaniveljeskunnan perustajalle Franciscus Assisilaiselle ja pyhälle Francisco Xavierille, joka oli saarnaaja ja yksi jesuiittojen perustajista.
Ensi töikseen Franciscus luopui aiempien paavien ylellisestä kattohuoneistosta ja muutti huomattavasti vaatimattomampaan Vatikaanin vierastaloon.
Franciscuksen aloittaessa roomalaiskatolinen kirkko oli kriisin keskellä. Järjestelmällinen lasten hyväksikäyttö oli ryvettänyt kirkon maineen etenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
Paavi vannoi tekevänsä kaikkensa saattaakseen pedofiilipapit oikeuden eteen, mutta myös häntä syytettiin ongelman piilottelusta ja vain näennäisten muutosten tekemisestä. Hyväksikäyttötapauksia ei edelleenkään ilmoitettu poliisille, vaan ne käsiteltiin kirkon sisällä. Esimerkiksi pappien selibaattivaatimuksesta ei luovuttu, ja skandaalit jatkuivat.
Paavina Franciscus puolusti köyhiä ja edisti eri uskontojen ja uskontokuntien vuoropuhelua. Hän ajoi myös armollisempaa suhtautumista esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä kohtaan ja edisti naisten asemaa kirkon tulkinnoissa mutta piti kiinni näkemyksestä, että katolisessa kirkossa pappeus on varattu miehille. Hän säilytti kirkon perinteisen linjan myös ehkäisyä, aborttia ja mies- ja naisparien avioliittoja koskevissa tulkinnoissa.
----
Lähteet: BBC, Britannica, Guardian, Vatikaani, AFP