Jaakko Ilkan komeista oopperoista 1970-luvulla se alkoi. Kenttä kumisi hevosista, katsomot väestä ja kriitikot ihastuksissaan. Ilmajoki teki kansanoopperan, josta kansa piti. Tänään Etelä-Pohjanmaan maakunnan ykkösylpeys on ongelmissa. Ja harmittavinta on, että maakunta petti tapahtumansa.
Raimo Hautasen ansiokas kirjoitus Ilmajoen juhlista 13.12. Ilkka-Pohjalaisessa paljastaa pohjalaisuudesta sen huonon puolen. Maakunta taputtaa, mutta maakunta ei maksa. Musiikkijuhlat on Etelä-Pohjanmaan kirkas ykkönen kesän kulttuuririennoissa. Uusia oopperoita, ei vanhaa tai kierrätettävää kuten kesän monet iskelmä- ja muut festivaalit. Mutta kuntarajat estävät ymmärryksen – ei tue Seinäjoki, ei Kurikka.
Entä vanha emäpitäjä Ilmajoki? Vuosiavustus 68 000 euroa. Kansallisesti merkittävästä tapahtumasta, jota ei omassa kunnassa arvosteta. Paitsi ne sadat kökkäihmiset, jotka ovat vuosikymmenten ajan tehneet koko tapahtuman. Vanhan Popedan laulun sanoja mukaillen ”syytän sua Ilmajoen valtuusto, kun unohdatte kunnon tapahtuman”.
Ilmajoelta on kansanedustaja, Juha Mäenpää (ps.). Hän on painimiehiä, ei oopperaväkeä. Muualla Suomessa kansanedustajat ovat innolla tekemässä töitä oman kuntansa tai alueensa kulttuuritapahtumien eteen. Savonlinnassa kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) istuu Oopperajuhlien valtuustossa, Turussa Saara-Sofia Siren (kok.) on Turun Musiikkijuhlasäätiön ja Jenni Pitko (vihr.) Oulun vastaavan säätiön hallituksen puheenjohtaja ja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) Kansallisteatterin hallintoneuvostossa.
Vaasan vaalipiirin kansanedustajilla on oma ryhmänsä. Se pyrkii löytämään yhteistä tahtoa etenkin valtion budjetin suhteen. Ja ainakin tieasioissa on saatu miljoonat liikkumaan maakunnissa. Mutta missä on yhteinen tahto kulttuurin osalta? Miksi Ilmajoen musiikkijuhlien hallituksessa ei istu/tai ei ole pyydetty vahvoja vaikuttajia kuten eduskunnan varapuhemiestä Paula Risikkoa, komissaari Jutta Urpilaista, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Antti Kurvista?
Maakunnasta on kotoisin monia kovia yritysjohtajia: Jorma Ollila, Nokia (Savonlinnan oopperajuhlien valtuuston kunniapuheenjohtaja), Veli-Matti Mattila, Elisa ja Matti Alahuhta, Kone, mutta heidän johtamiltaan yrityksiltä ei tukea ole Ilmajoelle tullut. Entä missä ovat miljoonilla rikastuneet start up -yrittäjät ? Ja jos tukea tulee, se menee urheilulle.
Savonlinnan oopperajuhlat on vuosia ollut valtiovallan ja päättäjien suosiossa. Sen valtuustossa istuvat muun muassa Kaupan Liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi (Jalasjärvi), Kyösti Kakkonen, Kuopion Palloseuran pääomistaja Ari Lahti ja Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Mutta mistä kovia nimiä löytyisi Ilmajoelle?
Taiteen edistämiskeskus jakoi keväällä yli 2,2 miljoonaa euroa yli 80 festivaalille. Esimerkiksi Korsholman musiikkijuhlat sai yhteensä 225 000 euroa seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Yhden vuoden apurahoja (10 000–25 000 euroa) Pietarsaaren ja Kaustisen kamarimusiikille, Lohtajan kirkkomusiikille ja Kokkolan Talviharmonikalle. Ilmajoki ei ollut tuettavien joukossa.
Musiikkijuhlat sentään sai ennenaikaisen joululahjan, kun eduskunta jakoi 50 000 euroa juhlille. Jatkossa ei voi luottaa joulupukin anteliaisuuteen. Mutta mistä löytyisi se kuuluisa pohjalainen kökkähenki juhlien talouden turvaamiseen? Mitä yritykset, kunnat, maakuntaliitot ja eri järjestöt voivat tehdä? Entä kansanedustajat?
Ja miten musiikkijuhlat voisivat vastata haasteeseen? Menestyneimmät oopperat ovat liittyneet vahvasti Suomen historiaan ja maakuntaan. Silloin väki on lähtenyt liikkeelle. Maksajan ääntä on tarpeen kuulla.
Paavo Latva-Rasku
kaupunkineuvos, kotoisin Ilmajoelta
Lapua
Esa Nieminen
toimittaja, eläkkeellä
Ilmajoen Musiikkijuhlien neuvottelukunnan jäsen
Seinäjoki