Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Pää­tök­set tehty – entäs sitten?

Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion ja merkittävät muutokset palvelurakenteeseen sekä korotukset asiakasmaksuihin. Samassa kokouksessa korjattiin kuluvan vuoden talousarvioita lisäämällä reilut 7 miljoonaa euroa ostopalveluihin.

Suurin säästö saatiin henkilöstökuluista, jonka avulla talousarviota tasapainotettiin. Ostopalvelut aiheuttavat edelleen suurimman riskin sille, miten talousarvion tasapaino voidaan saavuttaa.

Asiakasmaksut korotettiin lain osoittamaan maksimiin. Yritin puolittaa korotusta, mutta siihen ei kukaan valtuutetuista halunnut yhtyä. Suurin huoli on vähävaraisten ja paljon sairastavien kyvystä selvitä tulevista maksuista.

Kaikissa päätöksissä pitää olla päätösten vaikutusten arviointi. Onneksi jo kokouksessa tuotiin esiin, että maksuja voidaan kohtuullistaa ja jopa jättää perimättä, mikäli henkilön taloudellinen tilanne niin vaatii. Asiakkaan pitää olla tietenkin itse aktiivinen ja hakea huojennusta maksuihin. Perintään menevät asiakasmaksut ovat tietenkin viimeisin hälytysmerkki sille, että asiaan pitää nopeasti puuttua ja korjata tilanne.

Ympärivuorokautisen palveluasumisen runsaskätinen alasajo oli suunnitelmissa paljon laajempi kuin nyt toteutettu. Lähinnä alueen pohjoisessa ja keskisessä osassa poliitikot saivat torjuntavoiton ja eteläinen osa sai kokea täysimittaisena palveluiden lopettamisen.

Kaskisten Mariakodin 19 paikan lopettaminen aiheuttaa huolta erityisesti suomenkielisissä, joita asukkaista on nyt yli puolet, kuten I-P:ssa 18.12. saimme lukea.

Aluevaltuuston kokouksessa virkamiehet korostivat, että kaikkia tehtyjä päätöksiä pitää seurata ja tehdä korjausliikkeet tarvittaessa.

Korjausliikkeitä on vaikea tehdä, jos toiminta on kokonaan lopetettu, siksi viisasta olisi nyt kuulla niitä ihmisiä, jotka tuntevat alueen tarpeet ja ovat valmiita antamaan panoksensa vaihtoehtoisten rakenteiden toteuttamiselle. Kyseisessä I-P:n artikkelissa kaskislaisilla oli jo hyviä avauksia tulevalle.

Asukkaita, kuntalaisia, hyvinvointialueen kansalaisia kuullen voidaan muutoksia tehdä turvallisesti, kunhan ymmärretään aidosti kuulla mitä ihmiset sanovat.

Ennen kokousta kyselyn avulla kuultiin Pohjanmaan alueen ihmisiä. Kyselyn viesti oli, että suunniteltuja palvelutalojen tai terveyskeskusten lopettamisia ei hyväksytä. Samaa viestiä välitettiin myös Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa kootuissa adresseissa, mutta päätöksentekijöiden ratkaisuihin niillä ei ollut vaikutusta, ei edes keskustelun tasolla.

Vähänkyrön terveysaseman sulkeminen saatiin sentään estettyä. Se edellytti luovaa yhteistyötä kaupungin ja hyvinvointialueen toimesta, mutta erityisesti osaavan henkilöstön ja asukkaiden saumatonta yhteisyötä.

Samanlaista yhteistyötä ja uudistuvien rakenteiden luomista olisi tarvittu tasavertaisesti kaikissa muissakin lopetetuissa palveluissa.

Palveluiden alasajoa perustellaan sillä, että väestömme on terveempää kuin muualla Suomessa. Voisiko olla niin, että Pohjanmaalla voidaan paremmin, koska meillä on ollut mahdollisuus tarjota sellaisia palveluja ikäihmisille, joita he aidosti tarvitsevat?

Pahimmillaan alueen vanhenevan väestön terveys ja hyvinvointi vähenee, kun lähipalvelut lopetetaan ja palvelut siirretään vieraalle paikkakunnalle, jossa kielikin voi olla toinen.

Palveluasumista koskevissa ratkaisuissa on koko ajan häirinnyt se, että varsinaista vaikutusten arvioita ei ole tehty niin, että mukana ovat asukkaat, omaiset, alueen asukkaat ja heidän tulevaisuutensa.

Muutoksiin varmaan kaikki ovat valmiita, mutta samalla ymmärtäen, että se vaatii aikaa ja kestäviä vaihtoehtoja. Tähän saakka vaihtoehtona on ollut uskottava yhteisöasumisen verkoston luominen. Nyt, kun ARA-rahoitus hallituksen toimesta loppui edullisen yhteisöllisen asumisen rakentamisen tukena, on suuri vaara, että ajateltu vaihtoehto ei pääsekään toteutumaan.

Vaihtoehtoisten toimien ja rakenteiden miettimisen paikka on nyt.

Harri Moisio (vas.)

aluevaltuutettu

Vaasa