Pesiikö Suomen vastaanottokeskuksissa järjestäytynyt rikollisuus?
Tätä on ruodittu tarkasti loppuviikosta sen jälkeen, kun ex-poliisiylijohtaja Mikko Paatero arvioi joidenkin turvapaikanhakijoiden järjestäytyvän vastaanottokeskuksissa.
Sisäinen turvallisuus horjuu -kirjan julkaissutta Paateroa huolettaa ne turvapaikanhakijat, jotka eivät saa jäädä Suomeen. Paatero arvioi Ylelle, että nämä katkeroituneet voivat liittyä Suomen nykyisiin rikollisjoukkioihin tai perustaa uusia ryhmiä.
Toiset pitävät Paateron purkausta tervetulleena realismina: hyvä, että hän sanoo edes eläkkeellä sen, mikä olisi pitänyt kertoa jo virassa ollessa.
Toiset puolestaan moittivat ex-poliisiylijohtajaa löperyydestä. Hän ei erittele eikä täsmennä, mitä todella tarkoittaa järjestäytymisellä saati kerro, mihin arvio perustuu.
Pohjanmaan poliisipäällikkö Risto Lammi arvelee, että Paatero tarkoitti etelän vastaanottokeskuksia, joissa on ilmennyt ongelmia (Pohjalainen 9.9.).
Lammi kehuu, että pohjalainen vastaanottokeskusmalli pienine yksiköineen toimii hyvin. Rannikolla on pitkä kokemus turvapaikanhakijoista. Tilanne on ollut kireämpi vaikkapa Lahdessa, jossa levottomuudet ovat tiivistyneet Hennalan vastaanottokeskukseen.
Nujakat ovat liittyneet usein shia- ja sunnimuslimien välienselvittelyyn. Rikollisesta järjestäytymisestä ei sisäministeriö ole silti nähnyt merkkejä.
Se ei ole uutinen, että sisäministeriö seuraa, miten kieltävän turvapaikkapäätöksen saaneet reagoivat muuttuneeseen tilanteeseensa.
Suomessa on syksystä lähtien istunut kriisiryhmä, joka pohtii pakolaistilanteen kehitystä. Toisin kuin Paaterosta voisi päätellä, käsitys turvallisuustilanteesta on olennaisesti parantunut.
Ilmeisesti Paateron mielessä oli vieläkin syksyinen tilanne, jolloin tulijamäärä näytti välillä miltei hallitsemattomalta. Vanhana poliisimiehenä Paatero varoittaa varmasti myös sinisilmäisyydestä. Ruotsin lähiöissä poltetuista henkilöautoista nähdään, mihin kotoutumisen epäonnistuminen voi pahimmillaan johtaa.
Syyskuussa eduskunta saa käsiteltäväkseen turvapaikanhakijoiden säilöönoton vaihtoehtoja käsittelevän lakiesityksen. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden säilöönotto kiellettäisiin, mutta käännytettävien kontrolli kiristyisi. Hallitus ei ole vielä asiaa ruotinut. Laki tulisi voimaan alkuvuodesta 2017.
Sisäministeriö valmistelee käännytettävien turvapaikanhakijoiden keskusta, jossa liikkumista rajoitettaisiin. Viranomaisille tulisi ilmoittautua neljästi viikossa. Mallia otetaan Tanskasta, jossa keskustan veljespuolue Venstre toteuttaa Pohjoismaiden kireintä ulkomaalaispolitiikkaa.
Käännytettävien mahdollinen "hällä väliä" -asenne askarruttaa poliisia. Paatero on oikeassa siinä, että katkeruus yhdistettynä väkivaltaiseen taustaan on pahimmillaan tuhoisa yhdistelmä. Seuraukset voivat olla arvaamattomia.
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg vannotti keväällä, että Suomen poliisi tietää kaikkien tulijoiden taustat. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Paatero näkee tilanteen ehkä liiankin mustana. Turvallisuudessa vara on silti parempi kuin vahinko.
TONI VILJANMAA