Joissakin yliopistojen pääsykokeissa on mahdollisuus laittaa rasti ruutuun, jos ei halua koetta arvosteltavaksi. Hakijat ovat törmänneet tällaiseen ainakin Itä-Suomen yliopistossa.
Opinto- ja hakijapalveluiden päällikkö Erja Widgrén-Sallinen Itä-Suomen yliopistosta vahvisti perjantaina uuden käytännön: hänen tietojensa mukaan ilmoitusmahdollisuus on otettu käyttöön oikeustieteen ja mahdollisesti myös kauppatieteen pääsykokeissa,
Hänen mukaansa pääsykoepaperin täyttöohjeissa todetaan useasti, että ruudun rastittaminen merkitsee, ettei hakija halua koetta arvosteltavaksi. Lopputulos on tällöin sama kuin jos palauttaisi tyhjän paperin.
–Jos hakija huomaa, ettei hän halua yhtään vastausta arvosteltavaksi ja laittaa rastin, opettaja ei käytä aikaa vastausten tarkasteluun.
Widgrén-Sallisen mukaan työn helpottamisen lisäksi uuden käytännön taustalla voi olla myös pääsykokeeseen osallistujien suuri määrä. Oikeustieteen alalla Itä-Suomen yliopistossa hakijoiden määrä yhteishaussa on kasvanut.
Rasti ruutuun -mahdollisuus tarkoittaa samalla helpotusta siihen, että hakijat käyvät pääsykokeissa vain varmistamassa esimerkiksi työttömyysetuuden maksun tai sen, etteivät päädy opiskelemaan ja menetä kiintiöpaikkaansa.
Jatkokoulutuspaikkaa hakevat nuoret miettivät hyvin tarkasti ja rajatusti sen, mihin he haluavat hakea. Jos yhteishakupapereihin laitetaan useita vaihtoehtoja, silloin voidaan valita sellaiset koulutusohjelmat, joihin ei varmasti pääse sisälle.
Tällä tavalla opiskelijat varmistavat sen, että vielä seuraavan vuoden yhteyshaussa he voivat hakea ensikertalaisena korkeakouluihin. Osa korkeakoulujen opiskelupaikoista varataan heille, jotka eivät ole aiemmin saaneet paikkaa korkeakoulusta.
Työttömyysetuuden ehtona ainakin alle 25-vuotiaille voi olla pääsykokeisiin osallistuminen, kun koulutukseen on haettu.
Opetusministeriön opetusneuvos Birgitta Vuorinen ei moiti Itä-Suomen yliopiston menettelyä.
–Yliopistot vastaavat itse pääsykokeistaan. Uskon, että tarkoituksena on ollut helpottaa hallinnollista työtä eikä tukea minkäänlaisia porsaanreikiä. Se on hakijan asia, mihin tarkoituksiin pääsykoetta käyttää. Tiedot koemenestyksestä jäävät vain korkeakoululle, Vuorinen sanoo.
Ossi Rajala, Maria Kalliokoski